Erityislastentarhanopettajat tulevat apuun, kun lapsella on paljon pulmatilanteita ryhmässä. Ongelmia voi olla esimerkiksi kielen kehityksessä, käyttäytymisessä, keskittymisessä tai motoriikassa. Jos lapsen on vaikea ilmaista itseään puhumalla, hän saattaa häiriköidä ja riehua, jotta pääsisi muiden mukaan leikkiin.
Vajaan kymmenesosan päivähoidon lapsista on arvioitu olevan erityistuen tarpeessa. Hyvinkäällä työskentelevä erityislastentarhanopettaja Pirjo Siven sanoo, että hänen työnsä tarkoitus on ennaltaehkäistä, lieventää tai jopa poistaa esimerkiksi lapsen oppimisongelmia. Pulmiin puututaan mahdollisimman varhain lapsen omassa päiväkodissa. Työssä ovat mukana vanhemmat ja päiväkotityöntekijät.
Usein Siveniä pyydetään apuun, kun päiväkodin henkilökunta tai lapsen vanhemmat pyytävät neuvoja lapsen kielellisen kehityksen, tunne-elämän tai tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen ongelmissa. Erityislastentarhanopettaja katsoo aina lasten kokonaiskehitystä.
-- Lasta tuetaan aina hänen vahvuuksiensa kautta. Työni punainen lanka on, miten autetaan lasta liittymään ryhmään ja pääsemään siihen osalliseksi, Siven kuvailee. Hän kiertää viidessä eri päiväkodissa.
Siven on tyytyväinen, kun nykyisin lapsen vanhemmat eivät enää pelästy erityislastentarhanopettajan kutsumista paikalle. Osa erityislastentarhanopettajista työskentelee pysyvästi ryhmissä, mutta erityisryhmät ovat nykyisin melko harvinaisia.