Haukiputaan alijäämä oli viime vuonna valtakunnan korkeimpia. Sitä kertyi 5,6 miljoonaa, eli melkein 330 euroa jokaista kuntalaista kohti.
Jos Oulu olisi Haukipudas, joutuisivat päättäjät puremaan kyniään pitkään ja hartaasti painissa talouden kimpussa.
Kun kaupungin päättäjät käsittelevät nyt huikeaa 48,3 miljoonan ylijäämää, joutuisivat he haukiputaalaisten talouslukujen valossa miettimään, miten kattaa 42 miljoonan alijäämä.
Tasan eivät käy
onnen lahjat
Vanhat alijäämät ja talousongelmat kolkuttelevat Putaalla koko ajan. Toissa vuonna Oulun seudun kakkoskunta joutui tyytymään valtakunnan 11. huonoimmalle tilalle alijäämällään, jota kertyi asukasta kohti peräti 492 euroa.
Haukiputaalaiset ovat onnistuneet keräämään toissa vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 460 euron alijäämän asukasta kohti. Silläkin he sijoittuvat koko maan häntäpäähän.
"Onhan se ero valtava", Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara myöntää.
Haukiputaan talouden negatiivinen jack pot tuli vuoden 2001 huhtikuussa, kun Nokia möi Haukiputaan yksikkönsä Sanmina-SCI:lle. Samalla kunta sai heittää hellät jäähyväiset Nokian yhteisöveroille, jotka olivat kilauttaneet juuri sinä vuonna 7,9 miljoonaa euroa kunnan kassaan.
Käyrät kuntoon
hevoskuurilla
"Toki täytyy myöntää, että kunta ei ole pystynyt sopeuttamaan toimintaansa tähän uuteen talousraamiin", Vallivaara sanoo.
"Mutta olemme nousseet toissa vuodesta 2,6 miljoonaa ylöspäin", hän mainostaa.
Matka on tiukka. Vaikka viime elokuussa valtuusto päätti säästökuurista, toimintamenot romisivat viime vuonna talousarviosta yli.
Kunnanjohtaja jaksaa uskoa, että hevoskuurilla kunnan käyttötalouden menot ja tulot saadaan tasapainoon vuonna 2008. "Myös valtionosuudet lisääntyvät uudella mallilla muutamalla miljoonalla ja yhteisöverotulot paranevat kunnassa."
Toki edelleenkin tulos jäisi alijäämäiseksi. Hevoskuuri ei lopu, sillä Vallivaaran mukaan vanhojen alijäämien tasapainottamiseen voi mennä kymmenenkin vuotta.
Vallivaara ei usko, että Haukipudas ajautuu Oulun syliin talousvaikeuksiensa kanssa.
"Melkein 20 000 asukkaan väestöpohjalla me pystymme hoitamaan peruspalvelut. Erikoissairaanhoito ja perusturva ratkaisevat kuntien elinkelpoisuuden. Meillä on nuoret asukkaat ja hyvät eväät", Vallivaara uskoo.
Kunnat yhtyvät
ajan kanssa
Kunnanjohtaja vannoo toiminnallisen liittymisen nimeen. "Uskon, että tapahtuu kuntaevoluutio, jossa hallinnolliset rajat poistuvat asteittain työssäkäynti- ja palvelurakennealueilla. Siihen menee todennäköisesti 5-10 vuotta."
"Sen jälkeen ei Oulun talousalueella ole suurempia hallinnollisia rajoja, koska muodostamme yhden palvelujärjestelmän ja -verkoston. Se voi olla nimeltään vaikka Suur-Oulu", hän uskoo.
Haukiputaalaiset aikovat jatkossakin tarkastella kriittisesti seutukunnan yhteisiä toimintoja.
Ja sitten Vallivaaran hyvät uutiset. Maailman toiseksi suurin sopimusvalmistaja Sanmina-SCI jatkaa ainakin 2,5 vuotta tästä eteenpäin Haukiputaalla.
Virpiniemi etenee kohtalaisen reipasta vauhtia. Vanhalle nelostielle tulee isoja liikennejärjestelyjä. Keskon tavaratalo tulee kuntaan, kunnanjohtaja mainostaa ensi hätään.
Oulun ja Haukiputaan taloudella ei äkkiä ajatellen ole paljoa yhteistä. Tai on. Molemmissa kunnissa suunnitellaan leikkauksia, Oulussa tosin pelkästään sosiaali- ja terveysmenoihin.