Koe-eläinten määrän kasvu on taittunut Suomessa. Vuonna 2005 Suomessa käytettiin noin 250 000 koe-eläintä. Koe-eläinten kokonaiskäyttömäärä nousi kuusi prosenttia vuodesta 2004, kasvu johtuu kokonaan kalojen käytöstä.
Muiden koe-eläinten kuin kalojen kokonaiskäyttömäärä pysyi lähes ennallaan, nousua oli vain 0,4 prosenttia.
Koe-eläinten kokonaiskäyttömäärien muutokset viime vuosina ovat johtuneet juuri kalojen tarpeen suurista vaihteluista. Esimerkiksi vuosina 2001 ja 2002 Suomessa käytettiin yli 600 000 koe-eläintä, molempina vuosina kalojen osuus oli puolen miljoonan yksilön luokkaa.
Muiden kuin kalojen käyttömäärät ovat vakiintuneet neljännesmiljoonan eläimen tasolle.
"Esimerkiksi vuosien 2001 ja 2002 suuret kalamäärät johtuvat siitä, että tuolloin kiellettiin erään mädin homeenestoaineen käyttö ja tälle pyrittiin tutkimuksissa löytämään vastaava aine", kertoo eläinlääkintötarkastaja Kai Pelkonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Pelkosen mukaan kalatutkimuksissa pääluvut ovat tyypillisesti hyvin suuria.
Eniten koe-eläimiä käytettiin vuonna 2005 biologiseen perustutkimukseen, 87 prosenttia, ja ihmisten sairauksiin liittyvään tutkimukseen.
Hiirien määrä kasvaa Oulussakin
Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksessa käytettiin viime vuonna 20 000 eläintä, kertoo keskuksen johtaja Hanna-Marja Voipio. Kasvua on vuodesta 2004 runsaat 2 000 eläintä.
Nousu johtuu hiirien määrän kasvusta, sillä hiiriä tarvitaan enenevissä määrin geenimuuntelua koskeviin kokeisiin.
"Hiirien määrä on nousussa koko maassa", Voipio kertoo. Oulussa koe-eläimistä valtaosan käyttävät lääketieteellisen tiedekunnan eri laitokset.
"Geenimuunnelluilla hiirillä tehtävä tutkimus on edelleen pitkälti perustutkimusta, jota ei voi korvata vaihtoehtoisilla menetelmillä", Voipio sanoo.
"Geenimuunneltu eläin tuo tietoa geenin toiminnasta ja vaikutuksista, ja toisaalta sitä voidaan käyttää myös mallina jonkin geenin toiminnan tutkimiseen", hän jatkaa.
Tähän saakka geenimuunneltujen eläinten ylläpito on laskettu mukaan koe-eläinmääriin, mutta jatkossa pelkkä ylläpito ei ole luvuissa mukana. Muutos voi osaltaan laskea koe-eläinten määrää tilastoissa.
Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksessa on hiirien lisäksi rottia, kaneja ja sikoja. Oulussa on keskitytty erityisesti eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Vaihtoehtoisia menetelmiä etsitään
Koe-eläinten määrää pyritään vähentämään. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain apurahoja tutkimushankkeille, joissa tutkitaan eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmiä.
Jaettava summa on viime vuosina ollut noin 34 000 euroa.
Vuonna 2005 apurahaa myönnettiin kahdelle tutkimusryhmälle. Kai Pelkosen mukaan ryhmissä tutkitaan solu- ja kudosviljelmämenetelmiä. Pelkonen kuitenkin muistuttaa, että koe-eläinten käyttömääriin vaikuttavat monet seikat. Esimerkiksi 1990-luvun lama laski koe-eläinmääriä, kun tutkimusrahoitus väheni.
Tulevaisuudessa uusi kemikaalilainsäädäntö voi puolestaan vaikuttaa eläinkokeita lisäävästi. "Meillä on 30 000 kemikaalia, joiden turvallisuustiedot ovat puutteellisia", Pelkonen laskee.