Yllättävän suuri osa alle 25-vuotiaista jää sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolelle, tuoreen selvityksen mukaan lähes sata tuhatta. Oulun seutukunnan lukuihin suhteutettuna se tarkoittaisi noin 4 000 nuorta.
Työttömyystilastoissa heitä on hieman yli puolet, mutta toinen puoli ei näy missään. He eivät olleet koulutuksessa, armeijassa, eläkkeellä tai ulkomailla. Noin viidennes selittyy kotona omaa lastaan hoitavilla. Loput eivät näy missään, eikä heistä kanna huolta mikään virallinen taho. He ovat myös niitä, jotka ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä.
Keitä nämä ulkopuolelle jääneet ovat ja mistä he tulevat? Asiaa selvittäneen Länsi-Suomen läänin sivistystoimentarkastaja Erik Häggmanin mukaan taustalla on yleensä kolme syytä: peruskoulunsa päättäneet, jotka eivät jatka toisen asteen koulutuksessa, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, mutta pysyvästi työttömäksi jäävät ja kolmanneksi koulutuksensa keskeyttäneet työttömiksi jäävät nuoret.
Häggman puhuu jopa koulutuspoliittisesta heitteillejätöstä.
Suomeen tarvitaan hänen mielestään seurantajärjestelmä, jolla nuoria seurattaisiin 20-vuotiaaksi asti. Se tarkoittaisi, että aina olisi tarjolla vaihtoehtoinen ratkaisu - oli se sitten työpaja, oppisopimus, moduulioppiminen tai työssä oppiminen.
Häggmanin tutkimuksen pohjana oli vuoden 2004 tilanne ja mukana olivat vuosina 2000-2004 päättötodistuksen saaneet nuoret.