Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan.” On kesäkuu 1941. Joukko Suomen sotilaita seisoo paloaukealla siunattavana edessä olevaa varten. He virittävät virren, sen jota taisteluvirreksikin on totuttu kutsumaan.
Kohtaus Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas, ja ehkä vielä vahvemmin Edvin Laineen ohjaama elokuva, on se mistä useimmat Martti Lutherin virren (VK 170) muistavat.
Mutteivät kenties tiedä sitä Lutherin laatimaksi.
– Se on yksi esimerkki jostakin, joka otetaan omaksi, kansallistetaan, kuten taide usein, tuomiorovasti Satu Saarinen toteaa.
– Sillä pyhitetään pystykorvaluterilaisuutta, sitä tiettyä tinkimättömyyttä opin suhteen.
Tuotakin virttä tutumpi on Enkeli taivaan lausui näin (VK 21). Sitäkään harva osaa yhdistää Lutheriin.
– Se syntyi perheen joulunäytelmään, Lutherillahan oli kuusi lasta, teologian tohtori Juhani Holma kertoo.
Lutherin nimiin on merkitty kaikkiaan 43 laulua, joista 37 oli kirkkolauluja ja niistä valtaosan, 33:n, teemat pääosin Raamatusta.
Laulut eivät ole ihan puhtaasti hänen käsistään. Ajan tapa oli, kuten aiempien ja myöhempienkin, ottaa tuttu melodia ja hyödyntää sitä.
– Luther ja aikalaisensa ottivat myöhäiskeskiajan katolisia melodioita ja tekstejä, jotka muokattiin evankelisemmiksi. Täysin itsenäisesti Luther teki lauluistaan neljä, Holma mainitsee.
Miksi virret olivat Lutherille tärkeitä – ja miksi meidän on nyt reformaation merkkivuotena hyvä muistaa se?
– Lutherin yhtenä tavoitteena oli evankeliumin saattaminen kaiken kansan ulottuville, siis äidinkielellä. Seurakunnan tuli yhtä lailla ymmärtää mitä laulettiin ja sellaisilla sävelillä, jotka se saattoi hallita, Holma selittää.
Kun näin olisi, seurakunta saattaisi osallistua ja virsitekstien sisältämä opetus omaksuttaisiin.
– Tulos ei ollut yhtä riemua, vaan totuus on ihan toisenlainen kuin stereotypia: uudistus ei todellakaan lähtenyt lentoon, vaan Luther murehti ja moitti seurakuntalaisia passiivisuudesta
Holma huomauttaa myös, että meillä on hieman väärä käsitys reformaatiosta: se ei alkanut Lutherista.
– Muistamme ehkä niin kouluajoista, mutta kyllä samanlaisia uudistuspyrkimyksiä oli eri puolilla Saksaa läpi 1400-luvun. Niitä, kuten kansankielisyyttä, käsiteltiin peräti kolmessa katolisen kirkon synodissa, muttei myönnytyksiä tehty. Vatikaani näki liiallisen rönsyilyn uhkaksi vallalleen.
Tilanne oli tuolloin räjähdysherkkä niin poliittisesti, kirkollisesti kuin kulttuurisesti maallisen vallan pyristellessä kirkon alla.
– Sitten tämä nuori munkki vahingossa raapaisi tulitikun, Holma naurahtaa.
– Hän ei voinut aavistaa, mitä sen ajan some eli kirjapainotaito yhtäkkiä saisi aikaan.
Martti Luther oli rohkea, jopa hieman tyhmänrohkea Luther-tutkija sanoo.
– Teko oli suorastaan hengenvaarallinen: Luther oli lopun elämäänsä lainsuojaton ollen turvassa vain Saksin ruhtinaskunnassa. Tämän takia hän ei voinut mennä Augsburgiinkaan vuonna 1530 esittelemään tunnustuskirjaa, luterilaisen opin keskeisintä ohjetta, vaan Philipp Melanchton meni – mikä oli asialle vain eduksi. Melanchton oli systemaattinen organisaattori, Luther taas ideoija.
– Reformaatio olisi kaatunut omaan mahdottomuuteensa, jos asialla olisi ollut vain Luther. Hänellä oli hyvä tiimi, Holma tähdentää.
Mutta suuri uudistus tapahtui ja 500 vuotta myöhemmin olemme kansankirkossamme suuren juhlan äärellä.
– Ja uudistusten keskellä, tuomiorovasti Satu Saarinen toteaa.
Jumalanpalvelusuudistusta on kritisoitu, hän sanoo huomauttaen muutosta olleen aina.
– Samoin vastustusta muutokseen on ollut aina, 1500-luvun ihminen on sama kuin 2000-luvun siltäkin osin. Jokainen on kokenut elävänsä ainutlaatuista aikakautta.
– Kirkkoa ei voi museoida. Olemme reformaation perilliskirkko ja se perinne velvoittaa. Siksi vaikkapa puheet siitä, että kirkon pitäisi pysyä omalla tontillaan ja olla reagoimatta yhteiskuntaan, ovat mielestäni kapeita.
Saarinen haluaa korostaa seurakuntalaisten osallisuutta, joka on paluuta juurille. Tämä olisi Lutherin teesi ajallemme, Saarinen näkee.
– Esimerkiksi kirkkoväärtien palauttaminen on osa uudelleen tulkintaa. Samaten messun selkokielistäminen.
Juhani Holma haluaisi, että evankelis-luterilaisuudessa nostettaisiin esiin se, kuinka elämänmyönteinen Luther oli.
– Se olisi aitoa luterilaisuutta. 1600-luvulla alkanut pietismi tietyllä tavalla söi sen eväät.
Martti Lutherin ajatus kristinuskon sanoman tuomisesta kaikkien ulottuville havainnollistuu erinomaisesti helatorstaina. Rotuaarilla vietetään kello 10 alkaen messua, johon kutsutaan kaikkia oululaisia. Seurakunnissa ei toimiteta erillistä jumalanpalvelusta helatorstaiaamuna tai päivällä.
Avaran taivaan alla -messun, joka on reformaation juhlavuoden päätapahtuma Oulussa, toimittaa piispa Samuel Salmi yhdessä tuomiorovasti Satu Saarisen ja avustajien kanssa. Rotuaarilla jaetaan myös ehtoollinen.
Tunnin mittaisen messun jälkeen nautitaan munkkikahvit. Halukkaat voivat kuvauttaa itsensä Martti Lutherina pahvisen tinttamareskin avulla.
– Messu noudattaa reformaation juhlavuoden teemaa Yhdessä, tuomiorovasti Saarinen sanoo.
– Haluamme kunnioittaa reformaation perintöä, tulla kansan keskelle juuri Rotuaarilla, joka oululaisille tuttu ja tärkeä.
Messua ennen kello 9.45 alkaen kuullaan Lauri-Kalle Kallungin soittama urkupreludi.
Sateen sattuessa messu siirtyy Tuomiokirkkoon.
Messuun on osasta Oulua messubussikuljetuksia. Niistä löytyy tietoa Oulun seurakuntien verkkosivuilta.
Rotuaarilla messutaan
Martti Lutherin ajatus kristinuskon sanoman tuomisesta kaikkien ulottuville havainnollistuu erinomaisesti helatorstaina. Rotuaarilla vietetään kello 10 alkaen messua, johon kutsutaan kaikkia oululaisia. Seurakunnissa ei toimiteta erillistä jumalanpalvelusta helatorstaiaamuna tai päivällä.
Avaran taivaan alla -messun, joka on reformaation juhlavuoden päätapahtuma Oulussa, toimittaa piispa Samuel Salmi yhdessä tuomiorovasti Satu Saarisen ja avustajien kanssa. Rotuaarilla jaetaan myös ehtoollinen.
Tunnin mittaisen messun jälkeen nautitaan munkkikahvit. Halukkaat voivat kuvauttaa itsensä Martti Lutherina pahvisen tinttamareskin avulla.
– Messu noudattaa reformaation juhlavuoden teemaa Yhdessä, tuomiorovasti Saarinen sanoo.
– Haluamme kunnioittaa reformaation perintöä, tulla kansan keskelle juuri Rotuaarilla, joka oululaisille tuttu ja tärkeä.
Messua ennen kello 9.45 alkaen kuullaan Lauri-Kalle Kallungin soittama urkupreludi.
Sateen sattuessa messu siirtyy Tuomiokirkkoon.
Messuun on osasta Oulua messubussikuljetuksia. Niistä löytyy tietoa Oulun seurakuntien verkkosivuilta.