Tallinnassa on juuri nähty kautta aikain ensimmäinen virassa olevan Yhdysvaltain presidentin vierailu. Virosta George W. Bushin matka jatkui Latviaan Nato-huippukokoukseen.
Pietarissa Bush on käynyt jo useampaan kertaan. Latvia ja Liettua ovat nekin jo tätä ennen olleet ohjelmassa, samoin Ruotsin Göteborg. Itämeren alue on näin ollen hyvinkin tiukasti kartalla, sillä mitään käyntikohteista ei valita sattumalta.
Eikä mikään jää puuttumaan sattumalta. Suomessa ei Bushia ole nähty kuin korkeintaan ilmavalvonnan tutkassa, kun hän lentää vierestä ohi.
Suomessa muistetaan yhä hyvin ne ajat, jolloin Yhdysvaltain ykkösmies saapui Helsinkiin milloin pitämään huippukokousta, milloin välilaskulle matkalla Moskovaan. Mutta nämä muistot alkavat haalistua, sillä tällöin puhutaan Martti Ahtisaaren tai Mauno Koiviston ajoista.
Virallinen ja viaton tulkinta on, että Suomen ja Yhdysvaltain välit ovat hyvät eikä vierailuita tarvita, sillä supervallan johtajalla on muitakin kiireitä ja presidentit Tarja Halonen ja George W. Bush ovat joka tapauksessa silloin tällöin tavanneet joissakin isoissa huippukokouksissa.
Toinen tulkinta on, että vierailuita ei vain järjesty, vaikka Suomen päässä niitä haluttaisiinkin - jos ei Bushia Helsinkiin, silloin edes Halonen Valkoiseen taloon.
Kasvavat paineet tässä ovat Halosen puolella. On vaikea sanoa, kumpi on kiusallisempi vaihtoehto. Sekö, että Suomen aloitteet kahdenvälisistä keskusteluista lentävät Bushin hallinnossa roskakoriin mielenkiinnon puutteen vuoksi vai se, ettei Halosta ylipäätään edes haluta tavata?
Kautta vuosikymmenten Suomen ulkopolitiikan johto on pitänyt kunnia-asianaan suoria keskusteluyhteyksiä suurvaltojen huipulle. Nyt tämä jatkumo näyttää Yhdysvaltain osalta katkenneen. Venäjän presidentti Vladimir Putinhan kyllä on Halosen kanssa useinkin puheissa.
Kyse ei ole siitä, pitääkö Bushin politiikasta vai ei. Sellainenkin käsite on yhä olemassa kuin kansallinen etu, ja siihen kuuluvat toimivat kontaktit eri maiden johdon välillä.
Bushin presidenttikautta on vielä pari vuotta jäljellä. Merkit viittaavat siihen, että syntymässä on ennätyspitkä ajanjakso ilman Suomen ja Yhdysvaltain valtiojohdon kunnollisia kahdenvälisiä keskusteluita. Bushille esikuntineen se ei ole minkäänlainen ongelma. Halosen kohdalla tilanne on toinen.
paakirjoitus@kaleva.fi