Vanhusten hoitoa ei voi tulevaisuudessa laskea kovin pitkälti läheisten varaan. Päijät-Hämeessä tehty laaja kysely osoittaa, että mahdollisuuksia avun lisäämiseen ei ole varsinkaan niillä ikäpolvilla, joilta apua todellisuudessa kaivattaisiin.
Hoivatilannetta ja -mahdollisuuksia kysyttiin osana Päijät-Hämeen alueellista hyvinvointibarometria. Torstaina julkistettu raportti perustuu yli 2 100 vastaukseen.
Miltei yhdeksän henkeä kymmenestä pitää ihanteena sitä, että ihmiset osallistuisivat nykyistä enemmän läheistensä hoivaamiseen. Todellisuudessa ei käyttämättömiä voimavaroja juurikaan löydy.
- Nuoret ovat valmiimpia huolehtimaan läheisistään, mutta heidän kohdallaan ei hoitotarve ole vielä yksilöitynyt, arvioi professori Antti Karisto Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksesta.
- Vanhemmilla vastaajilla ei ole valtavia mahdollisuuksia lisätä panostustaan, vaikka hoivatilanne on heillä todennäköisempi.
Viidesosa päijäthämäläisistä auttaa pitkäaikaissairasta, vammaista tai iäkästä henkilöä - useimmiten omia tai appivanhempiaan. Yksi kymmenestä sanoo hoivaavansa jo nyt yli voimiensa. Joka kolmas pystyisi tarvittaessa vielä venymään.
Hoivaamisen esteiksi ilmoitettiin perhe sekä oma työtilanne, ikä ja terveydentila.
Lähipalvelut
arvossaan
Hyvinvointibarometrin mukaan tyytyväisimpiä sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat pienimpien kuntien asukkaat. Lahti nousee muita paremmaksi vain kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.
Palvelurakenteita pohtiville antaa ajateltavaa sekin, että asukkaat suhtautuvat nihkeästi kuntien yhteistyöhön. Liki 80 prosenttia päijäthämäläisistä toivoo perusterveydenhoidon säilyvän kotikunnan toimintona samaan aikaan, kun alueelle puuhataan maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä.
- Vastauksissa korostuu läheisyysperiaate, tiivistää professori Karisto.
- Toisaalta väki on tyytyväistä siihen tapaan, millä palvelu on nykyisin järjestetty. Yhteistyötä kannatetaan eniten teknisissä palveluissa ja lukio-opetuksessa, missä siitä on eniten käytännön kokemuksia.
Optimismi
hiipumassa
Barometrin päätarkoituksena on seurata kansalaisten käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna näkyy optimismin hiipumista, vaikkakin valtaosa arvioi tilanteen säilyneen ennallaan.
Oma taloudellinen tilanne todettiin keskimäärin heikommaksi kuin 2002 ja sen odotetaan heikkenevän huomattavasti viiden tulevan vuoden aikana. Terveystuntemuksetkin ovat kulkemassa kehnompaan suuntaan.
Tutkimus uusitaan taas kolmen vuoden kuluttua. Professori Karisto toivoo vertailupohjan parantamiseksi, että yhtä laajoja kyselyitä tehtäisiin muuallakin Suomessa.