Amerikkalaislehdistön lähdesuoja koki elokuun alussa uuden vakavan takaiskun, kun newyorkilainen vetoomustuomioistuin päätti, että liittovaltion syyttäjät pääsevät penkomaan New York Timesin toimittajien puhelurekistereitä selvittääkseen heidän tietolähteensä.
Oikeuden mukaan sen äänin 2-1 tekemä päätös avata puhelurekisterit syyttäjälle ei vaaranna lehdistön vapautta, vaan tähtää yksiseitteisesti rikoksen selvittämiseen. Päätöstä hakenut liittovaltion syyttäjä oli halunnut selvittää, kuka oli lainvastaisesti kertonut New York Timesin silloiselle toimittajalle Judith Millerille ja edelleen lehden palveluksessa työskentelevälle Philip Shenonille viranomaisten aikeista jäädyttää kahden Teksasissa ja Illinoisissa toimivan islamilaisen hyväntekeväisyysjärjestön varat ja ratsata niiden toimitilat.
Syyttäjän mukaan toimittajien yhteydenotto hyväntekeväisyysjärjestöihin lisätietojen hankkimiseksi paljasti koko suunnitellun operaation ennen aikojaan. Milleriä tai Shenonia itseään ei kuitenkaan syytetä rikollisesta toiminnasta.
Oikeuden päätös herätti tuoreeltaan suurta huolta amerikkalaisissa tiedotusvälineissä. Niiden mukaan median on yhä vaikeampi valvoa vallankäyttäjien toiminnan laillisuutta toimittajien lähdesuojan murtamisen kynnyksen madaltuessa entisestään. New York Times ei ole vielä ilmoittanut, aikooko se valittaa päätöksestä.
Syyttäjien menestys toimittajien pakottamiseen lähteidensä kertomiseen on jo johtanut siihen, etteivät muun muassa virkamiehet enää uskalla kertoa hallinnon väärinkäytöksistä edes nimettöminä tiedotusvälineille pelätessään joutuvansa syytteeseen tai viralta.
Viime vuonna toimittaja Judith Miller vietti useita kuukausia vankilassa kieltäydyttyään paljastamasta lähdettään niinkutsutussa CIA-vuotojutussa jossa Valkoisen talon sisäpiiri oli tahallaan ja lainvastaisesti paljastanut peitetyössä toimineen CIA-agentin Valerien Plamen henkilöllisyyden toimittajille tämän aviomiehen, entisen USA:n Nigerian suurlähettilään Joseph Wilsonin mustamaalaamiseksi.