Lahden moottorien rakentaminen oli ennustettuakin parempi sijoitus. Keskiviikkona julkistetun selvityksen mukaan liikenne on kasvanut niin paljon, että yhteiskunta saa rahansa hankkeesta takaisin liki kolminkertaisena.
Hämeen piirin tiejohtaja Matti Pukkila on helpottunut siitä, että tutkimus osoitti Lahdentiellä ensi kertaa kokeillun jälkirahoitusmallin kannattavaksi, vaikka muutakin on esitetty. Oleellista oli se, että yksityinen yhtiö sai tien valmiiksi reilusti etuajassa, syyskuussa 1999.
"Aikaistuminen säästi aikaa ja ajoneuvoja sekä vähensi onnettomuuksia 11-20 miljoonan markan arvosta", laskee selvityksen tekijä, tekniikan lisensiaatti Risto Murto. "Siis pelkkä liikennetaloudellinen hyöty oli selvästi isompi kuin 7,9 miljoonaa markkaa, mikä maksettiin tieyhtiölle lisäpalkkiona ripeydestä."
Nelostietä käyttää nyt Järvenpään ja Lahden välillä keskimäärin 18 000 autoa päivässä, mikä ylittää ennusteen 1 200-1 400 ajoneuvolla.
Liikennemäärä ratkaisee tien lopullisen hinnan, sillä Nelostie Oy saa jälkirahoitussopimuksen mukaan 2,5 -3 euroa autolta vuoteen 2012 asti.
"Alkuvaiheen säästö ei tule syödyksi, sillä sopimuksessa on leikkuri 25 000 ajoneuvon vaiheilla", vakuuttaa tiejohtaja Pukkila.
Hänen mielestään liikenneministeriön kehittelemä elinkaarimalli on jatkoa Lahdentien rahoituskokemuksille. Uutuutta kokeiltaneen E18:lla ja mahdollisesti Lahti-Heinola-moottoritiellä.
Vaikutuksia vähitellen
Tien yhteiskunnalliset vaikutukset eivät Risto Murron mukaan vielä näy täydessä mitassaan. Toisaalta on vaikea erottaa, mikä olisi tapahtunut ilman moottoritietäkin.
Näyttää siltä, ettei moottoritie ole juurikaan virittänyt pysyvää muuttoliikettä Lahden suuntaan - lukuunottamatta Mäntsälää, missä asuntojen hinnat ovat alkaneet nousta.
Kulku kakkosasunnoille on selvästi lisääntynyt, ja Jyväskylän seudun liikennettä on siirtynyt kolmostieltä nelostielle.
Uusi tie on hieman vilkastuttanut työssäkäyntiä pääkaupunkiseudun sekä Lahden ja Mäntsälän välillä. Lahtelaiset sopivat kimppakyydeistä jopa lehti-ilmoitusten avulla. Bussivuoroja kulkee päätiellä entistä enemmän, mutta toisaalta kylien yhteydet ovat heikentyneet.
Elinkeinoelämän halu hyödyntää moottoritietä näkyi jo ennen sen valmistumista, mutta mistään yritysbuumista ei vieläkään voi puhua. Merkittävin tien ansiosta syntynyt sijoittumispäätös on Hartwallin toimintojen keskittäminen Lahteen.
"Kunnat eivät ehtineet kaavoittaa alueita yritysten tarpeisiin kyllin nopeasti", arvioi Risto Murto.
Esikuntapäällikkö Matti Höyssä Hämeen tiepiiristä muistuttaa, että myös kolmostie heijasteli yhdyskuntien kehitykseen odotettua hitaammin.
"Luulen, että Lahden ja Helsingin välille syntyy vähitellen helminauhakaupunki, kun moottoritie ja oikorata kulkevat rinnakkain."
Radan suojausten uskotaan helpottavan moottoritien mukanaan tuomia meluongelmia, joista on kärsitty varsinkin Mäntsälän kylissä.
Laajemmin on kahden valtaväylän yhteisvaikutus tarkoitus tutkia viimeistään vuonna 2010.