Kuvat täysistä mäkikatsomoista ja niiden luomat toiveet massojen tuomista taloudellisista voitoista ratkaisivat odotusten mukaan Lahden valinnan paikkakunnaksi, jolle Suomi hakee vuoden 2013 pohjoismaisten lajien MM-hiihtoja.
Hiihtoliiton puheenjohtajan Jaakko Holkerin mukaan taloudellisten odotusten lisäksi muun muassa Lahden järjestelykokemuksella oli merkityksensä valinnassa.
"Kansainvälinen menestymismahdollisuus valinnassa, olosuhteet, järjestelykokemus, kisojen taloudellinen menestymismahdollisuus ja siitä jäävä kisojen jälkiperintö olivat merkittävimmät kriteerit, joilla johtokunta ratkaisunsa teki", Holkeri perusteli.
Toiselle äänestyskierrokselle ei tarvinnut mennä, kun Lahti sai heti viisi ääntä, Rovaniemi kaksi, Kuusamo ja Kuopio kumpikin yhden. Tiettävästi toisen äänensä Rovaniemi sai Jouko Törmäsen lisäksi Tatu Lehmuskalliolta.
Kuopiota äänesti Lapinlahden kunnanjohtaja Kari Virranta, Kuusamoa puolestaan paikkakunnan oma hiihtomies Sauli Pitkänen.
Lahden puolesta liputtivat tiettävästi Marjo Matikainen-Kallström, Ilkka Tiilikainen, Jaakko Holkeri sekä poissaolleet, mutta puhelimitse ulkomailta äänestäneet Roger Turku ja Tauno Palotie.
Salaisessa lippuäänestyksessä puhelimitse annetut äänet tulivat johtokunnan muiden jäsenten tietoon.
Rovaniemi ja Kuusamo onnittelivat rehdisti Lahtea, tottakai. Mutta silti valinnan menettelytavoista jäi outo maku.
"Oliko esityksillä mitään merkitystä"
"Mitä virkaa oli perjantai-illan presentaatioilla, kun johtokunnan kaksi jäsentä oli kokonaan muilla mailla? Väkisinkin jää sellainen kuva, että me muut kuin Lahti olemme tehneet turhaa työtä", Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin pohdiskeli.
Kuusamolaiset yllättyivät perjantai-iltana saamastaan kysymystulvasta.
"Illalla ihmeteltiin, että näinkö hienosti teillä asiat ovatkin etenemässä. Johtokunnalla ei sittenkään ollut kaikki asiat tiedossaan. Sympatiaa tuli, mutta sillä ei enää ollut merkitystä päätöksentekoon", Kuusamon liikuntatoimenjohtaja Pauli Miettinen harmitteli.
Sekä Kuusamossa että Rovaniemellä olisi pidetty järkevänä tapana pitää esittelyn ja päätöksen välillä pari viikkoa.
Johtokunnan jäsenet olisivat näin ihmettelyn sijasta voineet hankkia lisätietoa heitä askarruttaneisiin seikkoihin.
"Ilmasto-olosuhteiden ennustetuilla muutoksilla ei ollut mitään merkitystä, kuten ei myöskään liiton strategialla viedä eteenpäin myös pohjoisen hiihtokeskuksia. Johtokunta pystyi ajattelemaan vain seuraaviin MM-kisoihin saakka", Gardin tuumi hieman happamaan sävyyn.
Rahat eivät suinkaan menneet hukkaan
Ruka käytti kampanjointiinsa noin 10 000 euroa, Rovaniemi noin 1 500 euroa.
"Pitää muistaa, ettei suunnitelmia ole tehty ja painatettu vain tätä hetkeä varten, vaan toiminta on pitkäjänteistä. Hukkaan ei ole mennyt euroakaan: olemme jälleen kansainvälisessä näyteikkunassa Nordic Openingin aikaan marraskuussa. Maailmancupien avauskisat on merkittävä tapahtuma, josta haluamme pitää kiinni", Miettinen muistutti.
"Nyt olisi ollut liitolla paikka puhaltaa vauhtia toisen kansainvälisen tason hiihtokeskuksen kehittämiseen. Mutta Etelä-Suomessa katsotaan asioita eri näkökulmasta. Asetelma taisi olla aika selvä etukäteen. Näkemykseni mukaan Kuusamolla olisi tällä hetkellä jopa Lahtea parempi maine Kansainvälisen hiihtoliiton suuntaan. Mittarissa pitäisi olla muutakin kuin talous ja katsojamäärä", johtokunnan kuusamolainen jäsen Sauli Pitkänen huokaisi.
Jouko Törmänen suuntasi katseensa jo eteenpäin.
"Meidän ei pidä pysähtyä 2013 MM-kisoihin vaan katsoa parinkymmenen vuoden päähän. Meillä on nyt pohjoisessa selkeät pasmat, miten edetään. Vaikka nyt näkemykset tulevaisuudesta johtokunnassa eroavatkin toisistaan", Törmänen naurahti.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) päättää vuoden 2013 MM-kisaisännästä vuonna 2008.