Vielä keskeneräisistä selvityksistä huolimatta liikelaitosmalli näyttää todennäköisimmältä Pohjois-Pohjoismaan sairaanhoitopiirin laboratorio- ja kuvantamispalveluiden uudelleen järjestelyssä.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Erkki Suvanto (kesk.) sanoo suoraan, että tähän malliin tähdätään, ja että se toteutuu vuoden 2005 alusta.
"Tavoitteeseen edetään siten, että tulevan vuoden alusta näitä palveluja tarjoava tulosyksikkö muuttuu ensin taseyksiköksi ja sitä kautta edelleen liikelaitokseksi", Suvanto sanoo.
Tätä mallia tukee ja ajaa erityisesti Oulun kaupunki, joka on ostanut vuodesta 1998 lähtien laboratoriopalvelunsa sairaanhoitopiiriltä. Kaupungin laboratoriohenkilökunta siirtyi tuolloin vanhoina työntekijöinä sen palkkalistoille.
Tukea malli on saanut myös joiltakin sairaanhoitopiirin alueen kunnilta.
Kattavampi selvitys kuntien ja seutukuntien mahdollisesta mukaan tulosta on kuitenkin vielä tekemättä.
Suuri muutos
Kyse ei ole mistään vähäisestä muutoksesta. Se koskee noin 500:ttä sairanhoitopiirin työntekijää.
Sairaanhoitopiirin apulaispääluottamusmies Kalevi Lämsä kuvaa tilannetta työntekijöiden kannalta ikäväksi ja epävarmaksi, koska mitään varmuutta tulossa olevasta muutoksesta ja sen seurauksista ei ole.
"Sekä tulosyksikön johto että työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että liikelaitosmallilla ei saavuteta sellaisia taloudellisia ja toiminnallisia etuja, joita taseyksiköksi muutettavalla nykyorganisaatiolla ei ole saavutettavissa", hän sanoo.
Suvanto puolestaan rauhoittelee työntekijöitä toteamalla, että "henkilökunnan määrä ei vähene liikelaitostamisen seurauksena".
Aikalisä tarpeen
Sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Tuija Pohjola (sd.) on Suvannon kanssa eri linjoilla. Pohjolan mukaan mitään päätöksiä liikelaitostamisesta ei ole vielä tehty.
"Juhannuksen alla hallitus päätti, että nykyorganisaatiolla jatketaan vuoteen 2005. Samalla päätettiin että selvityksiä eri vaihtoehdoista jatketaan", Pohjola sanoo.
Pohjolan mukaan yksi vaihtoehto on nykyorganisaatiolla jatkaminen, toinen sairaanhoitopiirin sisäinen liikelaitos ja kolmas yhtiömalli, josta on kuitenkin käytännössä ja luovuttu.
Pohjolan mielestä terveydenhuollon palveluiden parantaminen, synergiaedut ja kulujen vähentäminen tulee olla muutoksen ensisijainen tavoite, ei organisaatiomalli sinänsä.
"Mutta päädytään lopulta mihin tahansa, henkilökunnan asema on turvattava niin kuin se turvattiin Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisellä yhteistyösopimuksella", hän sanoo.
Muutoksia on luvassa myös sairaanhoitopiirin lääkehuoltoon. Tavoitteena on nykyistä suurempi ja taloudellisempi hankintayksikkö. Pohjolan mukaan siinä voisivat olla mukana kaikki pohjoisen sairaanhoitopiirit.
Myös sairaanhoitopiirin tietohallintostrategiaa ja -yksikköä ollaan panemassa uusiin puihin. Nykyisellään sen ei katsota täyttävän tehtäänsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Liian aikaista
Diagnostiikan tulosyksikön johtaja, professori Arto Pakarinen pitää ajatusta laboratorio- ja kuvantamispalveluiden liikelaitostamisesta ennenaikaisena. Hänen mukaansa työn alla olevassa sosiaali- ja tarveysministeriön sekä sairaanhoitopiirin yhteisesti rahoittamassa Laku-projektissa vasta selvitetään tulevaa organisaatiomallia.
"Se kestää vuoden 2005 loppuun, ja sen aikana tehdään esitys uudesta mallista", Pakarinen sanoo.
Hän ei ole valmis suoralta kädeltä uskomaan, että nimenomaan liikelaitos olisi vaihtoehdoista paras.
"Sinänsä tarpeelliset kehityshankkeet voidaan toteuttaa ilman sitäkin. Uusia merkittäviä markkinoita eikä uutta liiketoimintaa ole luvassa. Tietenkin kuntaomistajan kannalta se olisi avoimempi järjestelmä", Pakarinen sanoo.
Pakarisen johtamassa tulosyksikössä on kuusi erillistä vasatuualuetta: neljä laboratoriota, radiologiaklinikka ja lääkehuolto.
Sairaanhoitopiirissä on tutkittu jo pitempään myös teknisten palvelujen yhtiöittämismahdollisuutta. Se koskettaisi noin 120 ihmistä Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Oulaskankaalla Oulaisissa sekä Visalassa Ylivieskassa.
Lopullisia päätöksiä yhtiöittämisestä ei ole kuitenkaan vielä tehty.