La­bo­ra­to­rio­tie­to­jen siir­ty­mi­nen sai­raan­hoi­to­pii­ris­tä toiseen on on­gel­mal­lis­ta – Suo­mes­sa on useita po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­miä

Lukijalla oli vaikeuksia saada Oulussa otettujen verikokeiden tuloksia hoitoyksikköön Keski-Suomeen. Sähköisten palveluiden sijaan vaihtoehtona oli lähettää tulokset faksilla.

Lukijalla oli vaikeuksia saada Oulussa otettujen laboratoriokokeiden tulokset Keski-Suomeen.
Lukijalla oli vaikeuksia saada Oulussa otettujen laboratoriokokeiden tulokset Keski-Suomeen.
Kuva: Matti Räty

Lukijalla oli vaikeuksia saada Oulussa otettujen verikokeiden tuloksia hoitoyksikköön Keski-Suomeen. Sähköisten palveluiden sijaan vaihtoehtona oli lähettää tulokset faksilla.

Miten tiedot kulkevat laboratoriosta terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, Nordlab-labotorion toimitusjohtaja Rauno Luttinen?

– Oman sairaanhoitopiirin alueella tiedot kulkevat sähköisesti Omakanta-palvelussa. Jos kyseessä on itsemaksava asiakas, hänen tutkimusvastauksensa eivät siirry Omakanta-palveluun laboratorion järjestelmästä. Hänelle tiedot toimitetaan joko Netposti-palvelun kautta tai paperikirjeenä kotiin. Muita sähköisiä tulosten välityspalveluita ei ole.

– Tulokset siirtyvät Omakantaan hoitoyksikön järjestelmästä. Jos lähetteen tehnyt hoitoyksikkö kirjaa tulokset omaan järjestelmäänsä, niin tulokset siirtyvät Omakantaan.

Eikö tulosten saamisen viivästyminen voi johtaa hoidon aloituksen viivästymiseen?

– Kriittiset tiedot voidaan välittää tarvittaessa vaikka puhelimitse.

Millaisia ongelmia tietojen toimittamisessa on?

– Koko valtakunnan alueella on käytössä lukuisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Se haittaa myös meidän toimintaamme. Olemme OYSin erityisvastuualueella mukana rakentamassa yhteistä potilastietojärjestelmää. Alueellisesti se tulee parantamaan tilannetta.

Kuinka paljon Suomessa on potilastietojärjestelmiä, erityisasiantuntija Jari Porrasmaa sosiaali- ja terveysministeriöstä?

– Potilastietojärjestelmien määrää kartoitettiin sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa käytössä on tuhansia järjestelmiä. Tyypillisesti terveyskeskuksessa perusterveydenhuollon piirissä on käytössä muutamia järjestelmiä ja sairaanhoitopiirin tasolla järjestelmiä voi olla jopa satoja.

Sote-uudistuksessa yhtenä osa-alueena on tietojärjestelmien uudistaminen, millaisia tavoitteita uudistuksessa on?

– Uudistuksessa pyritään karsimaan järjestelmien kirjoa sekä päällekkäisiä järjestelmiä. Terveydenhuolto on hyvin laaja kenttä, joten kaiken kattavaa yhtä järjestelmää on mahdoton saada. Tavoitteena on parantaa järjestelmien yhteentoimivuutta sekä Kanta-palveluiden käyttöä.

– Yhtenä kehityssuuntana on myös se, että asiakas voi tuoda Kanta-palveluun omia tietoja ja mittaustuloksia virallisten tietojen rinnalle.

Ilmoita asiavirheestä