Suomessa kokeillaan ensimmäistä kertaa laboratoriossa syntyneiden raakkujen eli jokihelmisimpukoiden istuttamista. Maanantaina 20 000 laboratorioraakkua istutettiin Pudasjärvellä sijaitsevaan metsäpuroon. Puro laskee Iijokeen.
Pikkuraakut syntyivät Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa. Ne vietiin metsäpurojen kunnostushankkeessa mukana olevaan puroon ja siellä paikkaan, jossa ei ole tällä hetkellä raakkuja. Raakkujen kehitystä seuraamalla saadaan arvokasta tietoa laboratorioraakkujen selviytymisestä luonnossa.
Istutus tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.
Jopa yli 100-vuotiaaksi elävä jokihelmisimpukka on vähentynyt voimakkaasti 1900-luvulla. Keski-Euroopassa laji on sukupuuton partaalla, ja Suomessakin se on taantunut voimakkaasti.
Nykyisin jokihelmisimpukan taantumisen syynä on virtavesien muuttuminen lisääntymis- tai elinkelvottomaksi rakentamisen, veden kuormituksen, metsä- ja suo-ojituksen seurauksena sekä valuma-alueilla tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat veden laatuun ja määrään.
Parhaillaan meneillään olevan metsäpurojen kunnostushankkeen tavoitteena on purojen luonnontilaisuuden palautuminen, taimenkantojen sekä raakkukantojen elpyminen, arvokkaiden pienvesikohteiden säilyminen ja kunnostusmenetelmien kehittäminen.