Arkisessa keskustelussa laadulla tarkoitetaan usein yleistä hyvää määrittelemättä käsitettä tarkemmin.
Kauppatieteissä laatujohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jossa laatua pyritään hallitsemaan ja johtamaan strategisesti. Laatujohtaminen on kytketty prosessinkehittämiseen niin perinteisessä teollisuudessa kuin tietotyössä.
Laatujohtamisella on elinkeinoelämässä pyritty saavuttamaan taloudellista hyötyä, alentamaan kustannuksia ja kasvattamaan voittoja. Selvää on, etteivät elinkeinoelämän mallit ole sellaisinaan sovellettavissa yliopistoon.
Laadunvarmistus yliopistoissa on historian aikana kohdistunut yleensä niihin tuotteisiin, teoksiin ja palveluihin, joita yliopisto tuottaa. Tieteellisen laadun vertaisarvioinnin kautta on voitu tarkastella esimerkiksi yliopiston henkilökunnan julkaisujen tai opiskelijoiden opinnäytteiden laatua. Välillisen arvioinnin menetelmiä soveltaen on voitu tarkastella yliopistoa esimerkiksi opiskelijoiden myöhemmän urakehityksen kautta. Usein pätevä laadunarviointi on jäänyt tieteenhistorioitsijoiden tehtäväksi.
Moderni käsitys laadunvarmistuksesta tarkoittaa niitä menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään laatua. Laadulla tarkoitetaan sellaisten ilmaistavissa olevien, tarkoituksenmukaisten menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien noudattamista, joilla laatutavoitteet saavutetaan. Tässä ajattelutavassa uskotaan, että säännönmukainen toiminta tuottaa laatua.
Lapin yliopistossa valmisteltiin laatukäsikirja vuoden 2008 aikana. Laatupolitiikan ja laatustrategian lähtökohtana on yliopiston toiminnan arvopäämäärä. Yliopistojen tehtävä yhteiskunnassa on harjoittaa vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Tämä tehtävä on yhtäältä päämäärä itsessään, mutta sen kautta yliopisto toteuttaa myös muita päämääriä esimerkiksi koulutustehtävää. Yliopiston laatutyössä on mielekkäämpää puhua teknisen laadun, tuotelaadun tai asiakaslaadun sijaan systeemilaadusta, jossa ydinprosessin laatua arvioidaan laajemmassa yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja ympäristövaikutusten kehikossa.
Laatutyön perusta Lapin yliopistossa ovat tuoreessa strategiassa Pohjoisen puolesta, maailmaa varten määritellyt yliopiston arvot: yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus.
Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kysymykset nousevat yliopiston arjessa jatkuvasti esille. Luova tutkimus ja taide edellyttävät vapautta ja yksilöiden monimuotoisuutta, mutta vaarana on individualismi, jossa yliopiston yhteisöllisyys rapautuu.
Yhteisöllisyyteen liittyy Lapin yliopistossa sisäänrakennettuna ajatus yliopiston johtamisesta itsemääräämisoikeuteen perustuen: yliopistossa toteutetaan itsehallintoa turvaamalla täysimääräisesti yliopistoyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kriittisyys ja emansipatorisuus yliopiston arvoissa ovat monimerkityksellinen käsitepari. Modernin tieteen peruspiirre on sen itseään korjaavuus ja jo tiedetyn tiedon jatkuva kyseenalaistaminen. Myös laadunvarmistustyössä tarvitaan vastaavaa laadunvarmistuksen menettelyjen jatkuvaa arviointia, kehittämistä ja valmiutta prosessien muuttamiseen. Emansipatorisuus viittaa käsitteenä kykyyn kyseenalaistaa itsestäänselvyydet ja varmimmat totuutemme. Tiede pystyy ratkaisemaan ongelmia, siirtämään tietoja ja taitoja sukupolvelta toiselle, mutta myös kyseenalaistamaan yhteiskunnallisia totuuksia. Yliopiston arvona emansipatorisuuteen sisältyy ajatus vähemmistöjen vapauttamisesta yhdenvertaisuuteen. Tämä koskee jokaista meistä, koska Julia Kristevaa mukaillen: muukalainen asuu itsessämme.
Luovuus on laatujärjestelmän haaste. Säännönmukaisen toiminnan laadun ja toiminnan tuloksen laadun välinen suhde rakentuu eri tavoilla verrattaessa esimerkiksi tietokoneen tai taiteilijan työtä.
Tietokoneen tuottama laadukas tulos perustuu perinteisesti matemaattisten algoritmien, ohjauskaavojen, varaan, kun taas taiteilijan ja tutkijan tapa saavuttaa laatu on usein hankalasti standardisoitava ja kuvattava prosessi. Tietokoneelle tai paperitehtaan tuotantopäällikölle laatu tarkoittaa laatujärjestelmän mukaista samanlaisina toistuvien operaatioiden virheetöntä suorittamista toisin kuin tutkijalle.
Tieteenfilosofiassa ajatellaan yleensä, että tieteellisen metodin noudattaminen toimintaprosessissa tuottaa laatua. Tieteellinen toiminta jakaantuu keksimiseen ja oikeuttamiseen. Keksiminen ei täytä niitä ehtoja tieteellisyydelle, joita oikeutettaessa noudatetaan.
Yliopiston laatutyössä yliopiston arvot kiinnittyvät toiminnanohjausjärjestelmään, jonka tehtävä on tuottaa laatua. Toiminnanohjaus ei kuitenkaan ole mahdollista ilman jatkuvaa analyysiä yliopistosta toimintaympäristössään. Toiminnanohjaus perustuu osaltaan erilaisten arviointimittarien ja indikaattorien kehittämiseen ja näiden tuottaman tiedon tulkintaan.
Lapin yliopiston laatukäsikirja on yliopiston toiminnanohjauksen väline, joka kuvaa yliopiston arvot, toiminnan tavoitteet, periaatteet, vastuut, arvioinnin ja kehittämisen kohteet sekä menettelytavat. Laatukäsikirjan tehtävä on tukea yliopistollista laatujohtamista ja laadunvarmistusta, ja viedä yliopiston laatufilosofia yliopiston käytäville, toimistoihin, kahviloihin, laboratorioihin ja luentosaleihin.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.