Maan ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Pauliina Takala ei pääse kesälomallaankaan rauhaan, sillä puhelin pirisee päivittäin. Takalan mielestä tärkeintä haastavassa työssä on vanhusten aseman vahvistaminen, edunvalvonta sekä silmänä ja korvana oleminen juuri niille, jotka eivät itse pysty enää omaan edusvalvontaansa.
Hän toivoo hartaasti, että sosiaali- ja terveysministeriön kunnille alkuvuodesta antamat vanhustenhuollon laatusuositukset oikeasti purevat.
Hän kaipaa vanhusten turvaksi lakia ja ministeriön tukea niin kuin lapsiasiainvaltuutetulla on.
"Olen itse asiassa miettinyt jopa vanhusten suojelulakia tai vanhusten palvelulakia tai jotain niiden yhdistelmää, että taattaisiin kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut", Pauliina Takala sanoo. "Sellaisten ihmisten palvelut, jotka eivät rahalla tai jollain muulla pysty niitä saamaan."
Vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä Keski-Suomessa vuoden alussa Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoittamassa kolmevuotisessa pilottihankkeessa. Ray antoi siihen 160 000 euroa. Järjestöpohjaisen kokeilun takana on Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö.
Esitystä ei ole
unohdettu
Takalalla on pitkä kokemus alalta, sillä hän on työskennellyt vanhusten palvelutalon johtajana toistakymmentä vuotta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies, professori, geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä esitti pari vuotta sitten valtakunnallista vanhusasiavaltuutetun virkaa.
Asiasta tehtiin aloite eduskunnassa. Pauliina Takalan mukaan sitä ovat esittäneet monet muutkin vuorollaan ja esimerkiksi kirkkohallitus on ottanut sen puolesta kantaa.
"Aina silloin tällöin se putkahtaa esiin. Missään nimessä sitä ei ole unohdettu. Kun minulle tulee näitä delegaatioita, niin puhuessaan näistä vanhustenhuollon palveluista he nostavat tämän esiin", kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.).
"Mutta nyt pitää muistaa, että me olemme antaneet vanhustenhuollon laatusuositukset kunnille tämän vuoden alussa, ja siellä on paljon asioita, joita vanhusasiavaltuutetun ajatellaan tekevän. Nyt me seuraamme, miten ne lähtevät liikkeelle."
Risikko vakuuttaa, että ehdotusta ei ole unohdettu, mutta ensi vuoden budjetissa tärkeimpänä on päivitettyjen suositusten juurruttaminen kenttään.
Luvut vielä
salaisia
Neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa ovat edessä ja viilattavana olevat luvut vielä salaisia, mutta varaamaan tullaan joka tapauksessa miljoonia. Seurantaa tehdään koko ajan, ja jo ensi keväänä tarkastellaan tilannetta kunnissa.
"Sirkka-Liisa Kivelä on tehnyt erinomaisen hyvää työtä, nostanut isoja, tärkeitä asioita ja myöskin hänen esityksensä on otettu huomioon, kun on tehty näitä laatusuosituksia. Siinä on kyllä sellainen malli, että jos vain kunnissa toimittaisiin, niin se olisi erityisesti vanhuksien ja myöskin kunnan talouden kannalta järkevin vaihtoehto."
Palvelujärjestelmä
on byrokraattinen
Risikko sanoo painavasti, että nykytilanteessa olisi pitänyt olla jo viisi vuotta sitten. Takala muistuttaa, ettei hänen työtään olisi aloitettu, jos asiat olisivat hyvin.
Hän kehottaa miettimään, miksi yhteiskunta ei pidä huolta heikoimmista, vanhuksista, lapsista ja vammaisista .
"Palvelujärjestelmä on rakentunut byrokratian, virkamiesten ja hallinnon kielen kautta omanlaisekseen. Se ei ole ihmislähtöinen. Ihmisistä on tehty numeroita ja tilastolukuja - eikä pelkästään vanhuksista", Takala pohtii. "Pienen ihmisen asema ei siinä ole kovin helppo."