Ruokaperunan käyttölaadunhallinta -hanke on paitsi tuottanut täsmällistä tietoa ruokaperunan laadun hallintaan, myös luonut pohjaa ja suuntaa jatkotutkimuksellekin. Hankkeessa on kehitetty laadunhallintamenetelmä sekä vertailtu eri kastelumenetelmien vaikutusta perunan satoon ja laatuun.
Perunanviljelijä Matti Tervakangas Siikajoen Karinkannasta katsoo saaneensa uutta tietoa perunan sisäisestä rakenteesta, lannoituksesta sekä vertailutietoa erilaisista kastelumenetelmistä.
Muutaman vuoden projekti on Tervakankaan mielestä kuitenkin liian lyhyt, jos halutaan tarkempaa tietoa esimerkiksi lannoitteiden ja sääolosuhteiden vaikutuksista perunan laatuun ja määrään. Hanke antaa kuitenkin osviittaa asioista - ja toki tarkempaa tietoa kuin aistinvaraisesti voidaan saada.
"Jatkossa tarvitaan tarkempaa tutkimusta perunan sisäisestä ja ulkoisesta laadusta. Meidän tulee yhdistää tutkimusta ja osaamista siten, että parannetaan vieläkin sitä perunan laatua."
Ympäristöasiat nousevat esille tulevaisuudessa
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa on vertailtu vuosina 2001-2003 tykki-, ramppi-, salaoja- ja tihkukastelun vaikutuksia maan vesi- ja ravinnetilaan ja perunan satoon ja laatuun. Kastelua toteutettiin Tyrnävän lisäksi Pyhäjoella, Kalajoella, Anjalankoskella, Himangalla ja Liperissä.
Vanhempi tutkija Elina Virtanen MTT:ltä Ruukista kertoo, että perinteisillä ramppi- ja tykkikasteluilla oli enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Salaojakastelu vaikutti erityisesti ulkoiseen laatuun vähentämällä rupisuutta, kun tihkukastelu vaikutti enemmän sisäiseen laatuun ja antoi mahdollisuuden täsmälannoitukseen.
"Suurin johtopäätös on kuitenkin se, että ei ole väliä, mikä se kastelumenetelmä on, vaan se, että sadetus on oikea-aikainen ja riittävä", vahvistaa tutkija Merja Myllys MTT:ltä Jokioisista.
MTT:n Ruukin tutkimusaseman johtaja Erkki Joki-Tokola toteaa, että kastelussa jatkotutkimus tulee keskittää tuotantomäärien lisäksi ympäristöasioihin. Ne ravinteet, jotka eivät kasviin päädy, kuormittavat ympäristöä. Vesitalous vaikuttaa paitsi sadon määrään ja laatuun, myös ympäristökuormituksen määrään.
Analyyseistä hyöty
myös kuluttajille
Pro Agria Oulun Maaseutukeskuksen toteuttamassa osiossa on kehitetty käyttölaatuanalyysi, jonka avulla ruokaperunan raakaeristä selvitetään lohkokohtaisesti soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Projektipäällikkö Hanna Kelan mukaan perunaeräkohtaiset analyysiraportit antavat täsmällistä tietoa tuotteen laadusta viljelijöille, perunaa välittävälle tukku- ja kauppaportaalle ja suurtalouskeittiöille.
Projektipäällikkönä alussa toimineen Anu Markuksen mielestä analyysiraporteista on selvää hyötyä tilan tuotannon kehittämiseen, mutta niitä voi käyttää myös markkinoinnin apuvälineenä. Ne mahdollistavat sen, että oikea peruna menee oikeaan käyttöön.
"Ne ovat tietynlainen laaduntae sekä apuväline ostotilanteessa, josta on hyötyä sininen kuluttajille saakka", Markus sanoo.
Ruokaperunan käyttölaadun hallinta -hanke on toiminut Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueella. Hanketta hallinnoi Agropolis Oy Jokioisista ja käytännön työn on tehnyt Pro Agria Oulun Maaseutukeskus ja MTT:n Ruukin koeasema.
