Asuntomarkkinoiden tilannetta kuvaavia tilastoja tutkitaan nyt innokkaasti, kun monissa maissa pelätään markkinoiden ylikuumenemista ja hintakuplan puhkeamista. Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström heittää Suomen osalta kuitenkin viilentäviä pyyhkeitä.
Asuntolainojen kasvu ja kotitalouksien velkaantumisen taso ovat meillä kansainvälistä keskitasoa. Vuodesta 1995 vuoteen 2005 asuntojen nimellishinnat yli kaksinkertaistuivat, mutta vuodesta 1989 nousua on ollut "vain 28" prosenttia, hän totesi Suomen Kiinteistövälittäjäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan seminaarissa. Se pidettiin Asunto 06 -messujen yhteydessä Helsingissä perjantaina.
"Tilastotemppuilu" mahdollista
Heli Jeskanen-Sundström totesikin, että vastaukset riippuvat siitä miten ja miltä ajalta tilastoja luetaan, eli niiden äärellä on mahdollisuus kaikenlaiseen "tilastotemppuiluun". Elinkustannuksiin suhteutettuna asuntojen reaalihinnat ovat nyt selvästi pitkän ajan keskimäärän yläpuolella ja lähellä 1980-luvun huippua. Mutta ansiotasoindeksiin suhteutettuna ollaankin edelleen hyvin lähellä pitkän ajan keskimäärää.
Hintojen ohella asuntokaupan määrä on nousut reippaasti. Kokonaisarvo nousi viime vuonna runsaaseen 14 miljardiin euroon. Arvo on lähes 3,5-kertaistunut vuosikymmenen takaiseen. Kauppojen lukumäärä on noussut runsaalla 50 prosentilla, mutta siitä huolimatta ollaan vielä hieman 1980-luvun huipputason alapuolella.
Asuntomarkkinoiden kuumenemisen yhteydessä on puhuttu paljon velkaantumisesta, jossa suomalaiset ovat taas 1980-luvun lopun huipputasossa. Kotitalouksien velkaantumisaste on 86,5 prosenttia.
"Velallisten enemmistön velkaantuminen on ollut maltillista. Vajaalla 30 prosentilla kotitalouksista on asuntolainaa, ja tämä osuus on pysynyt ennallaan", Jeskanen-Sundström kertoi. Myös asuntolainojen hoitomenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat pysyneet liki ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen. Asuntovelan kasvu on ollut viime vuosina vain hieman nopeampaa kuin asuntovarallisuuden kasvu.
Asunto vaihtuu herkemmin
Silmälläpidon aihetta on nuorten velkaantumisessa. Vuonna 2004 nuorten, 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelka ylitti 2,4-kertaisesti vuositulot. Korkojen nousu vaikuttaa nopeasti velanhoitomenoihin. Vaikutus Suomessa on välittömämpi kuin muualla, sillä meillä uudet luotot ovat lähes poikkeuksetta vaihtuvakorkoisia.
Suomessa on vaihdettu viime vuosina asuntoa tiheämpään tahtiin kuin ilmeisesti missään muussa EU-maassa, Heli Jeskanen-Sundström kertoi.
Asuminen pirstaloituu yhä lyhyempiin jaksoihin, kun kuluttajat haluavat vaihtaa parempaan asuntoon tai asuinympäristöön, lapset muuttavat yhä nuorempina kotoa ja avioerot yleistyvät. Asuntojen kysyntää lisääviä seikkoja on hänestä aliarvioitu ennusteissa. Esimerkiksi tulojen ja elintason nousun tuoma laatuhakuisuus on yllättänyt ennustajat.
Huoneistokeskus julkaisi perjantaina 7 500 vastaajan haastattelututkimuksen. Vastaajista viidennes oli ensiasunnon ostajia. Kolmannes halusi parantaa asumisensa tasoa. Viidennes etsi isompaa asuntoa. 87 prosenttia toivoo, että unelma-asunto sijaitsee hyvämaineisella alueella.
Useimpien unelma on edelleen omakotitalo, mutta ei enää välttämättä veden äärellä. Unelma ja realismi ovat kaksi eri asiaa, ja vastauksissa lähes puolet halusi 100-150 neliön asunnon, ja 33 prosentille riittäisi 40-100 neliötä. Unelma-asuntoon kaivataan perinteisen huonejaon sijaan tilojen muunneltavuutta lepoon ja harrastuksiin.
