Kaikkien aikojen suurimmat kisat ennätysmäisen pienellä kisabudjetilla! Nehän ovat tietysti yleisurheilun MM-kisat Helsingissä.
Helsinkiin tulonsa on varmistanut jo 203 maan urheilijat. Se tarkoittaa, että Helsingin kisat ovat osanottajamäärältään maailman suurin yleisurheilutapahtuma, sillä Ateenan olympialaisiin osallistui 202 ja edellisiin Pariisin MM-kisoihin 201 maata. Maksimimäärä olisi 211 maata.
Kaikki osallistujamaat eivät kuitenkaan ole itsenäisiä valtioita, mutta niissä on kuitenkin oma, kansallinen yleisurheiluliitto.
Massiivisuudestaan huolimatta kisojen budjetti on puristettu 28,5 miljoonaan euroon. Se on summa, mikä on Suomen kisaorganisaation eli käytännössä Suomen Urheiluliiton vastuulla.
Suurin osa tuloista tulee lipputuloista. Myynnissä on keväästä lähtien ollut kaiken kaikkiaan 400 000 lippua seitsemään päivä- ja yhdeksään iltatapahtumaan.
"Lipuista suurin osa on jo myyty. Jos kaikki loputkin liput menevät kaupaksi ja kulut pysyvät kurissa", pääsemme pikkuisen plussalle. Tarkan tuloksen tiedämme vasta kisojen jälkeen", kertoo MM-kisojen talousjohtaja Arto Kuusisto.
Kuusisto on urheiluyleisölle tuttu mies 3000 metrin esteiden juoksijana 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alusta. Paras saavutus on nuorten MM-pronssi. MM-kisojen taloutta Kuusisto hoitaa oman toimensa ohella, siviilissä hän on Suomen Urheiluliiton talousjohtaja.
Keihään finaali
loppuunmyyty
Yksittäisiä lippuja voi löytyä vielä liki kaikille päiville, mutta keskiviikko elokuun 10. päivä on jo kauan sitten ollut loppuunmyyty. Silloin olympiastadionilla jännitetään, heittääkö Tero Pitkämäki kultaa keihään finaalissa.
"Keihäsfinaali myytiin loppuun jo ennen Pitkämäen pitkää heittoa", tähdentää Kuusisto.
Olympiastadion vetää sisäänsä vain 40 000 katsojaa. Se on samalla minimimäärä, mikä kansainvälisissä jalkapallo-otteluissa pitää stadionille mahtua.
Suomalainen ja kansainvälinen lehdistö haukkaavat katsomopaikoista peräti 10 000 eli sen verran lippuja jää myymättä jokaiseen tapahtumaan. Lisäksi eri puolilla stadionia on paikkoja televisiokameroille. Media on kuitenkin se, joka välittää kisat kaikkialle maailmaan, penkkiurheilijoiden olohuoneisiin. Kuusisto laskee, että kisoja katselee ja kuuntelee yhteensä 4,5 miljardia ihmistä kaikissa maanosissa.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF nappaa stadionilta omille delegaatioilleen ja kutsuvierailleen 3 000 paikkaa. Lisäksi joukkueiden käyttöön on varattu 2 000 paikkaa.
Vapaaseen myyntiin jää 25 000 paikkaa, jotka voidaan myydä yhteensä 16 tapahtumaan.
Osaka jakaa
avokätisesti
Suuraavat yleisurheilun MM-kilpailut pidetään Japanin Osakassa 2007. Osakan kaupunki on jo nyt luvannut 27 miljoonaa euroa kaupungin avustusta kisaorganisaatiolle eli liki saman verran kuin Helsingin kisojen koko budjetti. Helsingin kisoissa julkisen tuen osuus on kolme miljoonaa euroa.
Edellisissä eli Pariisin MM-kisoissa julkisen tuen osuus oli 28,5 miljoonaa euroa. Kisojen budjetti oli 60 miljoonaa euroa, josta jäi voittoa 10 miljoonaaa.
Osakan jälkeen MM-kisat pidetään 2009 Berliinissä, jossa sielläkin kaupunki on myöntänyt 17 miljoonaa euroa kisaorganisaatiolle.
Kymmenen vuoden takaiset Göteborgin MM-kisat olivat yllättäen tappiolliset järjestäjälle eli Ruotsin yleisurheiluliitolle. Kuusiston mukaan ruotsalaiset epäonnistuivat urheilijoiden majoittamisessa, sillä urheilijat eivät edes muuttaneet heille rakennettuun väliaikaiseen majoitusrakennukseen. Göteborgin kisaorganisaatio oli myös iso ja se aloitti toimintansa varhain.
Helsingin kisaorganisaatioon kuuluu vain 30 palkattua työntekijää. Kuusisto muistuttaa, että esimerkiksi Pariisin MM-kisoissa palkollisia oli 190.
Merkittäviä menoeriä ovat urheilijoiden matkustus ja majoitus. Helsingin kisaorganisaatio maksaa kaikkien urheilijoiden ja joukkueiden kuljetukset kotiovelta Helsinkiin ja takaisin sekä majoituksen. Siihen on varattu noin 5,5 miljoonaa euroa.
IAAF omistaa
kisaoikeudet
Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF omistaa kisojen televisiointi- ja radiointioikeudet sekä markkinointioikeudet.
Helsinkiin IAAF ei tilitä senttiäkään, vaikka saanee oikeuksien myynnistä satoja miljoonia euroja. IAAF on myynyt oikeutensa edelleen japanilaiselle Dentsu-yhtiölle, joka hoitaa käytännössä sopimukset ja rahaliikenteen.
Osan tuloistaan IAAF jakaa kisoissa menestyneille urheilijoille palkkioina. Se myös tukee köyhimpien maiden yleisurheiluliittoja.
Kisoissa menestyneet ulkomaalaiset joutuvat maksamaan IAAF-tuloistaan lähdeveron Suomeen; asiasta päätti äskettäin Korkein hallinto-oikeus.
Kuusiston mukaan suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma pienellä budjetilla onnistuu vain osaavien ja työstään innostuneiden vapaaehtoisten voimin. Naisten osuus vapaaehtoisista on 60 prosenttia.
"Suomessa ovat osaavimmat ja kielitaitoisimmat vapaaehtoistyöntekijät. Suomesta löytyy myös tarpeeksi hyviä, lisensioituja tuomareita kisoihin", Kuusisto painottaa.