Suomi jää laatuvertailussa Yhdysvaltain jälkeen. Moni vientikauppa jää tekemättä sen vuoksi, että suomalaistuotteen tai palvelun laatu ei vastaa ostajan odotuksia. Vientiyritys ei tietenkään kerro julkisuuteen, miksi kauppa meni sivu suun. Onko "suomalainen laatu" vain tyhjä sanapari?
"Osittain asia on niin ja osittain ei", vastaa Suomen Laatuyhdistyksen keväällä valittu, uusi toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Pia Kauma.
"Meillä on useita huippulaadukkaasti toimivia yrityksiä, mutta myös paljon korkeintaan keskinkertaisia yrityksiä."
Kauma tuntee laadun merkityksen, sillä ennen Laatuyhdistystä hän on toiminut muun muassa Suunto Oy:n vientijohtajana. Suunto on maailmankuulu kompasseistaan ja sukellustietokoneistaan, joista noin 90 prosenttia menee vientiin.
Kauma painottaa, että laadusta pitää puhua kieltä, jota kaikki ymmärtävät eikä insinöörien kapulakieltä. "Tekninen osaaminen on laadun kova ydin ja sen pitää olla kunnossa, mutta työn tekee aina ihminen."
Laatu voidaan karkeasti jakaa ulkoiseen eli asiakkaan kokemaan laatuun ja sisäiseen laatuun eli siihen, että toimitaan tarkoituksenmukaisesti. Molempien pitää olla synkronissa keskenään.
Kauma puhuu laadusta kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Hän murehtii sitä, että hyvin monessa yrityksessä ei ole mietitty, kuka laatuasioista ja toiminnan kehittämisestä vastaa.
"Jossain vaiheessa laatuakin ajatellaan. On vain tyydytty siihen, että joku insinööri on pistetty miettimään laatuasioita, kun hänelle ei ole keksitty muutakaan tekemistä." Laatu on Kauman mukaan asia, joka pitää ottaa huomioon prosessin jokaisessa vaiheessa ja jokaisen työntekijän. Yhteistyön tulos on hyvä laatu, jota voidaan mitata erilaisilla laatumittareilla.
"Joka vuosi yrityksessä tai julkisessa organisaatiossa pitää katsoa laadun parantamiskohteet eli laatua pitää huoltaa säännöllisesti, sillä se ei synny itsestään ja aina asioita voidaan tehdä paremmin; hyvä laatu on aina horisontissa", innostuu Kauma. Hän myöntää, että hyvä laatu ja kvartaalitalous ovat vastarinnassa keskenään. "Pitkällä tähtäyksellä hyvää laatua tekevä yritys on kuitenkin voittaja. Suomi ei voi kilpailla hinnalla, vaan laadulla, huippulaadulla."
Oikeita asioita
ja kerralla oikein
Kauma määrittelee laadun yksinkertaisesti niin, että se on oikeiden asioiden tekemistä kerralla oikein.
"Asiakkailla, ostajilla on laatuodotukset, joihin yrityksen tai palvelun tuottajan pitää vastata niin, että asiakas on tyytyväinen. Hyvää laatua on se, että asiakkaan odotuksiin vastataan, jopa ylitetään."
Suomen Laatuyhdistys jakaa joka vuosi palkinnot laadussa erinomaisesti kunnostautuneille yrityksille ja yhteisöille. Ensi marraskuussa tasavallan presidentti Tarja Halonen jakaa taas jälleen kerran uudet laatupalkinnot.
Laatupalkinto perustuu laatupisteisin, joita annetaan yhdeksästä ei osatekijästä. Maksimipistemäärä on 1000 pistettä.
Yhdysvalloissa laatukilpailun voittajilla on yli 700 pistettä, Euroopan taso on 600 pisteessä ja Suomessa päästään keskimäärin 550 pisteeseen.