Viime päivien ykkösuutinen on ollut, että viranomaistarkastuksissa on muutamissa kunnissa havaittu suuria ongelmia yksityisten yritysten tuottamissa vanhusten hoivapalveluissa.
Koska ongelmien syvyys on tullut esille vasta viranomaisten tekemissä tarkastuksissa, nuo kunnat näyttävät perusteellisesti epäonnistuneen hoivapalvelujensa hankinnassa. Noiden palvelujen järjestäminenhän on lakisääteisesti kuntien vastuulla, eivätkä ne voi vierittää sitä tuottajille.
Ongelmissaan kunnat ovat vedonneet siihen, että he ovat luottaneet tuottajien omavalvontaan. Tämä on periaatteessa oikein, sillä jos tilaaja saa haluamaansa laatua vain tiheillä tarkastuksilla, se tulee hyvin kalliiksi. Samalla se kertoo tilaajan ja tuottajan suhteen olevan pahasti vialla. Laatu ei synny tarkastamalla, vaan siihen tarvitaan ennen kaikkea laaduntuottokykyä ja -halua.
Laatua ei saa myöskään tarkastamatta. Tarkastuksista tärkein on se, joka tehdään ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.
Näissä keskusteluissa käydään ensinnäkin läpi sopimusluonnos, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät samalla tavalla sopimukseen kirjatut vaatimukset ja ehdot.
Toisena tehtävänä on tarkastaa tuottajan tilat, laitteet, henkilökunta ja organisaatio, jotta voidaan varmistaa, että se kykenee täyttämään sopimuksen vaatimukset. Tarkastetaan siis toimittajan laaduntuottokyky.
Kiertämällä tilat, myös varastot ja jätehuoneet, ja haastattelemalla työntekijöitä ja asiakkaita kokenut tarkkailija saa realistisen käsityksen asioiden tilasta, vaikka tuottaja olisi kuinka yrittänyt puleerata kohteen.
Kolmas ja kaikista tärkein tehtävä on selvittää toimittajan palveluasenne, siis sen laaduntuottohalu. Kollegoilta kannattaa kysellä, minkälaisia kokemuksia heillä on po. tuottajasta, ja sen jälkeen haastatella perusteellisesti yrityksen avainhenkilöt, ainakin toimitusjohtaja, laatupäällikkö ja palvelu- tai tuotantopäällikkö.
Haastatteluissa kannattaa kiinnittää huomio paitsi vastauksiin, myös siihen, miten ne annetaan. Kehon kieli saattaa paljastaa vastaukset palturiksi.
Toimitusjohtaja on avainasemassa, sillä hän on myös laadun viimeinen lukko. Jos hänen kiinnostuksensa palvelun laatuun ja sen varmistamiseen on vähäinen, odotettavissa on vaikeuksia.
Kaikki inhimillinen toiminta on epätäydellistä. Kokenutkin tarkastaja voi tehdä virhearvioita, avainhenkilöt voivat vaihtua ja yrityksen hallitus voi esittää toimitusjohtajalle uusia pakottavia vaatimuksia.
Tämän takia on tärkeää paitsi tehdä säännöllisiä uusintatarkastuksia myös kirjata hankintasopimukseen, miten menetellään ongelmissa, mitä rangaistuksia seuraa sopimusrikkomuksista, mitkä ovat sopimuksen irtisanomisperusteet ja -järjestelyt, sekä mitä oikeutta vakaviin sopimusrikkomuksiin sovelletaan.
Tapio Takalo
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.