Paikallisessa lehdessä julkaistu ilmoitus sai Paula Tiiron poikkeamaan Iin kuvaamoon. Jyväskylässä nykyisin asuva Tiiro oli mökkeilemässä entisellä kotiseudullaan, kun hän huomasi lehdestä kuvaamon tyhjentävän negatiiviarkistoaan tilanpuutteen takia.
"Minulla on sellainen lapsuuden kuva, jota ei ole kuin yksi pieni kappale. Ajattelin, että siitä olisi kiva saada kopio lapsille", Paula Tiiro sanoo. "Ja rippikuvasta myös."
Tiiron lisäksi moni muukin entinen ja nykyinen iiläinen on poikennut kuvaamossa samalla asialla. Kuvaamon omistaja, kuvaaja Riku Halttu kertoo, että suurin piirtein kaikki vuosien varrella kuvatut negatiivit on otettu talteen.
"Siinä on paljon iiläistä henkilöhistoriaa", hän sanoo. "Sieltä löytyy monen mummot ja vaarit."
Vanhimmasta päästä
Arkistot alkavat vuodelta 1954, jolloin Riku Haltun isä Väinö Halttu aloitti kuvaamisen. Vuosien kuluessa arkistolaatikoihin on kertynyt vähitellen useita tuhansia negatiiveja.
Riku Haltun mukaan liikkeestä alkaa vähitellen loppua arkistotila kokonaan. "Uusia filmejä tulee, joten pitää ruveta toisesta päästä vähentämään."
Tilanpuutteen vuoksi Halttu myy vuosina 1954-1964 otettujen kuvien negatiiveja euron kappalehintaan asiakkaille. Käytännössä homma toimii siten, että vanhasta negatiivista kiinnostunut asiakas käy kuvaamossa jättämässä tietonsa ja liikkeen väki sitten joutessaan penkoo arkistoja.
Negatiivista peritään asiakkaalta euron maksu, mutta Haltun mukaan se on lähinnä pientä vaivanpalkkaa. "Ei tämä ole oikein bisnestä. Luulen, että lehti-ilmoitus maksoi enemmän, mitä näistä saa myymällä. Kyllähän tässä myös aikaa menee."
Kaikkea ei hävitetä
Harvassa kuvaamossa on yhtä vanhoja arkistoja kuin Iin kuvaamossa. Riku Halttu sanoo, että jos kuvat olisi pistänyt suoraan hävitykseen, ei niitä kukaan olisi osannut edes kaivata.
"Minulle tuli mieleen, että ne voivat olla omille asiakkaille tärkeitä, ettei niitä noin vain voi hävittää", Halttu sanoo.
Kuvaaja kertoo, että lunastamatta jäävät negatiivit hävitetään lopulta. Hän ei kuitenkaan aio pitää mitään kiirettä hävitysaikeissaan, jotta kaikki halukkaat saavat varmasti itsestään tai perheestään otettujen kuvien negatiivit itselleen.
Asiakkaista otettujen potrettien lisäksi kuvaamon arkistoista löytyy Väinö Haltun kuvaamaa vanhaa Iitä. Niitä negatiiveja ei Riku Halttu aio hävittää koskaan. "Ne säilytetään itsellä. Ne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kuvia."
Isä-Haltun negatiiveista on otettu kopioita myös asiakkaiden iloksi. Paula Tiirokin kertoo viime kesänä hakeneensa kuvia vanhasta kotipaikastaan.
"Kuvia on mukava katsella, kun muistaa niistä paljon asioita", aviomies Heimo Tiiro huomauttaa.
"Ja mukava näyttää niitä lapsille ja kertoa Iin historiaa", Paula Tiiro lisää vielä.