Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistamiseen tuli hienoista tolkkua viime viikolla asiaa pohtineen selvitysryhmän julkaistua raporttinsa. Sen mukaan Suomi jaettaisiin 9–12 itsehallintoalueeseen, jotka vastaisivat sote-palveluiden järjestämisestä ja muista alueellisista tehtävistä.
Hallinnolle löytyy käyttökelpoinen pohja vuonna 2010 lakkautetusta läänijärjestelmästä.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö teettivät ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen sote-uudistuksesta, jota yritettiin toteuttaa jo Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana.
Sote oli koko viime hallituskauden kovan poliittisen väännön kohde ja useaan otteeseen vaarassa ajautua kokonaan karille. Uudistuksen tarpeellisuudesta ei ollut epäselvyyttä, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto eivät toimi tyydyttävällä tavalla ja kustannukset ovat karanneet käsistä.
Kataisen hallituksen aikana sotea vietiin eteenpäin osana kunnianhimoista kuntauudistusta. Sen paremmin Kataisen kuin Stubbinkaan hallitus ei saanut maaliin kumpaakaan uudistusta.
Sote kuuluu Sipilän hallituksen tärkeimpiin hankkeisiin. Kevään hallitusneuvotteluissa linjattiin uudistuksen etenevän itsehallinto-
alueiden pohjalta.
Uudistukseen liittyy suuria taloudellisia odotuksia. Tavoitteena on leikata kasvussa olevia kustannuksia ainakin kolme miljardia euroa ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Onnistuminen valtion menojen leikkaamisessa on paljolti kiinni sotesta.
Asiantuntijaryhmän ehdotus lähtee siitä, että sote kytketään osaksi aluehallintouudistusta. Näin uusi hallinto voisi ottaa hoitaakseen myös muiden alueellisten tehtävien järjestämisen.
Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään palveluiden rahoittamista valtion varoista. Tämä olisi suoraviivaisuudessaan järkevin ratkaisu. Näin poistuisi myös se perustuslaillinen ongelma, johon sote kaatui edellisen hallituksen loppusuoralla. Tuolloinhan esitettiin palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta sote-alueille, mutta rahoitusvastuu olisi jäänyt kunnille.
Jos ensisijainen rahoitusmalli ei saa riittävää kannatusta, toisena vaihtoehtona pidetään verotusoikeuden antamista itsehallintoalueille. Näin syntyisi uusi verotusporras, joka tekisi verotuksesta entistä monimutkaisemman. Pelko on, että tämä saattaisi johtaa verotuksen kiristymiseen.
Selvitystyöryhmän laatima aikataulu uudistukselle on tiukka mutta toteuttamiskelpoinen. Itsehallinto pitäisi saada rakennetuksi vuonna 2017 ja tehtävien siirron tapahtua pari vuotta sen jälkeen.
Sote-uudistus edellyttää hallituspuolueiden sitoutumista. Ainakin näin hallitustaipaleen alkuvaiheessa näyttää olevan tahtoa osoittaa, että Sipilän hallitus kykenee siihen, mihin edelliset eivät.
On hyvä kysymys, käykö työryhmän esittämä 9–12 itsehallintoalueen malli maakuntamallia hellivälle keskustalle. Hallitusohjelman mukaan alueita on tarkoitus perustaa ”yhteensä enintään 19”.
Pääkirjoitus