Hallitus tekee syksyn kuluessa merkittäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, soten, viemiseksi eteenpäin. Edellinen hallitus ei saanut sotea kunnolla liikkeelle, joten Juha Sipilän (kesk.) johtamalla hallituksella on kovat paineet saattaa uudistus eteenpäin.
Hallitus tavoittelee uudella mallilla noin kolmen miljardin euron säästöjä ja kustannuksiltaan huomattavasti keveämpää terveydenhuoltoa.
Hallitus työnsi soten liikkeelle päättämällä runsas viikko sitten, että mallin rahoitus siirtyy valtiolle eikä ylimääräisiä väliportaita tule. Kunnallisvero pienenee, mutta valtio kerää rahoituksen todennäköisesti erillisellä sote-verolla.
Rahoituksen ohella yksi tärkeimmistä päätettävistä asioista on sote-alueiden määrä.
Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille perustettaville itsehallintoalueille, joista tulee huomattavia maakunnallisia vallankäyttäjä.
Ei siis ihme, että monella taholla on poliittisia intohimoja päästä määrittelemään alueiden lukua ja turvaamaan oma edustus.
Hallituspuolueista kokoomuksen ja keskustan näkemykset tuntuvat menevän ristiin. Perussuomalaisilla on vaa’ankielen asema.
Kokoomus on esittänyt epävirallisesti viittä sote-aluetta. Keskusta on asettanut tavoitteeksi 19 aluetta, joka on hallitusohjelmassa esitetty enimmäismäärä.
Todennäköisesti alueiden määrä on jotakin näiden väliltä. Tavoiteltuihin säästöihin voi olla sitä vaikeampi päästä, mitä useampia sote-alueita olisi.
Aluepoliittisesti kokoomus hyötyisi pienemmästä aluemäärästä. Keskusta pitää nykyiset maakunnalliset asemansa, mikäli jako noudattelee suurin piirtein maakuntaliittorajoja.
Toivottavasti Sipilän hallituksen vaalima luottamuksen henki pitää, eivätkä päähallituspuolueet ryhdy maan kannalta olennaisen tärkeässä asiassa maakuntapolitikointiin.
Perustuslakivaliokunnan suunnittelema vaalipiirijaon uudistus lopetettiin äsken, koska se olisi vaikuttanut voimasuhteisiin.
Hallituksen ei kannata sote-uudistuksessa haudata valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan, sittemmin sote-uudistuksen projektijohtajaksi siirtyneen Tuomas Pöystin vetämän sote-työryhmän papereita. Työryhmä päätyi kesällä ehdottamaan 9–12 aluetta.
Pöystin työryhmän näkemys on sikäli järkevä, että se on mahdollista saada sisältymään nykyiseen vaalipiirijakoon.
Näin yhden vaalipiirin kansanedustaja ei päätyisi edustamaan kahta tai kolmea vaalipiirissä olevaa sote-aluetta, mikä on vaarana jos alueita on runsaasti.
Hallituksen sopisi myös miettiä, onko vanhassa vara parempi. Suomessa toimi viisi lääniä ennen vuoden 2010 aluehallinnon mullistusta, jolloin ely-keskukset ja aluehallintovirastot syrjäyttivät lääninhallitukset ja maaherrat.
Eikö entisestä läänimallista saisi parilla aluetäydennyksellä luontaisesti toimivan sote-kartan?