Maaherroilta katoavat sekä tuoli että lääni alta vuoden 2010 alusta, mikäli aluehallinnon uudistamishanke eli Alku luiskahtaa poliittisen koneiston läpi valtiosihteeri Timo Reinaan johdolla piirretyn pohjan ja alue- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) ajamien nuottien mukaan.
Sitä ennen jotkut nykyisestä viidestä läänistä saattavat saada pätkämaaherran, sillä virat ovat katkolla tämän vuoden lopussa. Kiviniemi kaavailee maaherroille vuoden lisäpestiä, mutta heidän kanssaan ei asiasta ei ole vielä edes hiiskuttu.
Uudistus nirhaisee myös presidentiltä valtaa. Presidentti on tähän asti nimittänyt maaherrat. Jatkossa uusien aluehallintoyksiköiden johtajat nimittäisi valtioneuvosto.
Entä mitä läänin valtiaat itse suunnittelevat?
Kinkkisin on tilanne nuoremmilla, Lapin läänin Hannelle Pokalla ja Etelä-Suomen läänin Anneli Tainalla. Heillä on nippu vuosia työuraa jäljellä.
Oulun, Etelä- ja Itä-Suomen maaherroilla Eino Siuruaisella, Rauno Saarella ja Pirjo Ala-Kapeella on selvät sävelet. He jäävät eläkkeelle. Ainoa mistä vielä puhutaan, on vuoden jatkopesti.
Kääntyykö nestorin pää vielä kerran?
Kuvernöörien nestorin, 65-vuotiaan Eino Siuruaisen pää on jo kerran pyöräytetty ympäri. Hän olisi voinut jäädä jo tämän vuoden maaliskuussa pitkän ja ansiokkaan pestinsä jälkeen vapaaherraksi, mutta Kiviniemi onnistui taivuttelemaan Siuruaisen jatkaakaan tämän vuoden loppuun.
Jo ennen Alku-hankkeen pohjaesityksen valmistumista Siuruainen teki selväksi, että "typerän uudistuksen mannekiiniksi" hän ei lähde.
Nyt hän sanoo: "Odotan millaisen poliittisen suunnan uudistus saa. Vasta sitten teen myös oman ratkaisuni." Ratkaisevaa hänen mukaansa on millaiseksi hallinto muodostuu.
Maaherrat ovat kyselleet myös toisiltaan milloin pitäisi jotakin vastata. Tarkat ajat ovat yhä auki kuin ne kuuluisat Jokisen eväät.
Naiskaksikko tähyää uusia töitä
Lapin Hannele Pokka yrittää luikahtaa pois ennen kuin pitää edes miettiä lisäpestiä. Nyt hakupaperit ovat sisällä ympäristöministeriön kansliapäälliköksi. Ensi syyskuussa avautuva paikka täytetään lähiviikkoina. Pokka on jo käynyt haastattelussa ja soveltuvuustesteissä. Pesti kiinnostaa häntä oman koulutustaustankin perusteella.
"Maaherran paikka on näköalapaikka. Jotain yhtä haasteellista ja osaamistani vastaavaa tavoittelen", Pokka kertoo. Uuden aluehallintoyksikön johtajan pesti ei häntä innosta.
"On ollut pakko ruveta rekrytoimaan itseään. Tässähän voi muuten joutua kohta työttömäksi", 55-vuotias Pokka toteaa. Hän pyrki 2006 Oulun kaupunginjohtajaksi, mutta "sisäpiiri ei edes katsonut ulkopuolelle."
Entä paluu politiikkaan? "Ei kamalasti kiinnosta. Se ei tunnu enää oikein omalta. Sitä paitsi seuraavat eduskuntavaalit ovat niin kaukana."
Politiikan paluumuuttoa ei suunnittele Anneli Tainakaan. "Se ei ole kovin todennäköistä. Olen ollut nyt johtavissa tehtävissä yhdeksän vuotta ja viihtynyt erittäin hyvin. Mieluummin jatkan jossain tämän tyyppisessä tehtävässä", toteaa kesäkuussa 57 vuotta täyttävä Taina.
Vuoden lisäajasta hän toteaa: "Mahdollisesta jatkoajasta ei ole vielä neuvoteltu. Sitä täytyy harkita, kun tietää tarkemmin."
Ei kultaista kädenpuristusta
Valtio ei tunne kultaisia kädenpuristuksia, joten jotain Pokan ja Tainan on keksittävä.
Siuruaisen tavoin Itä-Suomen 64-vuotias Pirjo Ala-Kapee ja syyskuussa 62 vuotta täyttävä Länsi-Suomen Rauno Saari lähtevät eläkkeelle maaherran viran hautajaisten myötä.
Vuoden lisäpestiin Saari on valmis. "Sen jälkeen metsästetään ja kalastellaan", Saari toteaa.
Ala-Kapee haluaa harkita vasta lisävuosipyynnön varmistuttua.
Taina ja Saari sanovat, että sivusta on vähän vaikea tulla vuodeksi myllerryksen alla olevaa hallintoa vetämään. Etenkin kun samalla on hoidettava kaikki normaalihommatkin.
Ala-Kapee on samoilla linjoilla. "Oman organisaation turvallisuustunnekin on viimeisenä vuotena tärkeää", hän toteaa.