Oulun läänin pinta-ala saattaa kasvaa ja lääni laajeta etelään, kun lääninhallitusten välistä alueellista jakoa ryhdytään ensi vuonna arvioimaan. Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton kaikissa muissa kunnissa on jo nyt valmiutta vaihtaa lääniä, mutta ei Kokkolassa.
Läänien aluejaon arviointi tulee ajankohtaiseksi, kun lääninhallitusten valvontatehtävät kasvavat hallituksen alkukeväällä eduskuntaan tuoman hallintoselonteon myötä. Läänirajoja on määrä tutkailla ensi vuonna. Lääninhallitusten aluejaon arviointi on kirjattu sisäministeriön selontekoluonnokseen, tosin ilman aikamäärettä.
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että Länsi-Suomen lääni on nykyisellään liian laaja. Jatkossa pintaan pulpahtaa koko ajan taustalla voimistuva keskustelu Keski-Pohjanmaan siirtämisestä Oulun lääniin.
Siuruainen uskoo
ajan kypsyttävän
Tähän asti hanke on tyssännyt ruotsinkielisen rannikkoväestön ja Kokkolan vastustukseen. Yhteydenottoja Oulun suuntaan on kuitenkin jatkettu. Myös sisäasiainministeriöstä väläytetään yhtenä läänijaon mahdollisena tarkistusmallina sitä, että Oulun läänin pinta-ala laajenee etelään Keski-Pohjanmaan suuntaan.
Sisäministeri Hannes Mannisella (kesk.) on valmius läänien rajojen uuspiirtämiseen. Läänien lukumäärää ei tulla nostamaan. Hyvässä muistissa on se, miten tunneherkkä asia vuonna 1997 toteutettu uusi läänijako oli.
Oulun lääni maaherra Eino Siuruainen vahvistaa, että keskusteluja Keski-Pohjanmaan siirtymisestä Oulun lääniin on käyty aikaisemminkin, mutta vastustuskin on ollut tietyillä tahoilla vahvaa. Siuruainen uskoo ajan kypsyttävän mielipiteet myönteisiksi läänin vaihdokselle.
"Keski-Pohjanmaan asiat hoidetaan varmasti hyvin Oulun läänissä. Meille ei myöskään ole minkäänlainen ongelma hoitaa hyvin ruotsinkielisten asioita", Siuruainen vakuuttaa.
Oulun läänin kannalta aluerajan valuminen etelämmäksi ja Keski-Pohjanmaan maakunnan siirtyminen osaksi lääniä olisi Siuruaisen mielestä erinomainen ratkaisu.
Oulun läänin kuvernöörin mielestä jatkossa pitää osata katsoa myös sitä, miten Suomi maapalloistumisessa pärjää hallintorakenteidensa ja niiden toimivuudenkin puolesta. Siuruaisen mielestä ongelmaksi voi tulla se, miten pienet maakunnat selviävät kilpailussa.
Tässäkin suhteessa Oulun läänin pinta-alan laajentaminen kolmen maakunnan - Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun - kattavaksi olisi Siuruaisen mielestä erittäin hyvä ratkaisu.
Siuruainen ei halua ottaa kantaa siihen, löytyisikö kaikkia miellyttävä ratkaisu Keski-Pohjanmaan siirtymiselle Oulun lääniin sillä, että vaalipiirijako säilytettäisiin ennallaan. Vaikuttaahan läänikysymyksessä myös ruotsinkielisten vaalimatematiikka.
Saari ei pidä kiinni
kynsin hampain
Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari ei pidä valtakuntansa kokoa ongelmallisena. Hänen mukaansa lääninhallitus pystyy tarjoamaan hyvin kansalaisten tarvitsemat ja lakien edellyttämät lähialuetehtävät vahvojen alueyksiköiden ansiosta. Sellaiset ovat Porissa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lääninhallitus on Turussa.
Toisaalta Saari ei pidä kynsin ja hampain kiinni jokaisesta lääninsä kolkasta. "Tietysti aluejaosta täytyy olla valmiutta keskustella. Mutta ei ole lääninhallitusten asia piirrellä rajoja. Se on hallituksen ja eduskunnan tehtävä", Saari sanoo.
Perään hän huomauttaa, ettei läänirajojen vetäminen ole koskaan helppoa. Se on aina ollut ongelmallista ja luultavasti näin on jatkossakin.
Erinomaisena asiana Saari pitää sitä, että hallintoselonteko antaa eduskunnalle mahdollisuuden käydä perusteellinen ja raikaskin keskustelu siitä, mihin suuntaan aluehallintoa tullaan viemään. Myös Siuruaisen mielestä keskustelu on tarpeen.