Laanilan kalliokultaesiintymä on geologeille lupaava malmiviite, ja se on Geologian tutkimuskeskuksen tekemissä analyyseissa todettu alueelta lähetettyjen huuhdontakullan hippujen emäkallioksi. Tutkittujen kultahippujen on todettu irronneen kallioperän yhdestä kvartsijuonesta.
"Tässä tapauksessa puhutaan malmiviitteestä, koska se on näiden kullankaivajien valtaukselta tullut löydös. He eivät voi lähettää valtaukseltaan varsinaisia kansannäytteitä, joita tavalliset kansalaiset voivat lähettää ilmaiseksi tutkittavaksi. Niistä annetaan palaute ja vielä hyvät näytteet palkitaan", selventää Nälkäselän Kultaojan esiintymää tutkinut geologi Jari Nenonen.
"Kyse on malmiviitteestä, jonka kullankaivajat ystävällisesti lähettivät ja kertoivat, mistä löytö on tehty. Sen jälkeen heihin otettiin yhteyttä ja käytiin tutkimassa, koska oltiin alueella muutenkin."
Lapin kullan historiassa taas emäkallio on geologi Nenosen mukaan termi tai myytti. - Aina on etsitty Lapin suurta emäkalliota, josta huuhdotut kultahiput ovat peräisin.
Kvartsijuoni ojanpohjan kalliossa
"Vaikka nyt tehty löytö onkin pieni juonenpätkä kavereiden valtauksella, on se viite näiden hippujen emäkalliosta. Tässä vaiheessa ei mistään laajemmasta kannata puhua, alleviivaa Nenonen. Vielä ei tiedetä mistään muusta kuin siitä, että se on siinä ojanpohjassa. Asiaa ei ole tutkittu juonen ympäriltä, koska sillä alueella ei ole muita tutkimussuunnitelmia."
Kultahippujen todettiin olevan peräisin puolitoista tai kaksi metriä leveästä juonesta, jonka syvyyttä ei ole mitattu. Juonisto kulkee loivasti poikki valtauksen. Se on pituussuunnan päistä auki. Näkyvää kultaa tässä juonessa ei havaittu. Hiput kuitenkin ovat siitä peräisin.
Oja kaivettiin ensin auki. Sen jälkeen otettiin näytteet. Jatkossa esiintymä peitettiin. Kyse ei tässä vaiheessa ole malmiosta, sillä kvartsijuonesta otetut analyysitulokset ovat niin pieniä, etteivät ne ole vielä malmipitoisuuksia eivätkä johda toimenpiteisiin.