Lääninhallitusten virkamiesten palkkausuudistus on saatu viimeisiä jenkauksia vaille valmiiksi. Muutokseen liittyvät tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut ovat parasta aikaa menossa ja vääntöä riittää vielä palkkaustasoissakin.
Vuonna 1995 aloitettu ja läänimuutosten takia vuoden pysäyksissä ollut palkkausuudistus muistuttaa poliisien palkkausjärjestelmää.
Vastaavanlaista sorvataan myös maistraattien virkamiehille ja kihlakuntien yhteiselle henkilöstölle. Uudistus yritetään valtakunnallisen palkkaustyöryhmän jäsenenä toimineen Oulun lääninhallituksen hallintopäällikön Arja Ylösen mukaan saada voimaan kesäkuun alusta.
"Palkat tulevat ehkä neljän vuoden pituisen siirtymäkauden aikana nousemaan tasolle, jossa niiden pitäisi ollakin. Käytämme uudistukseen jo tämän vuoden järjestelyvarat ja kokonaisuuden pitäisi olla kunnossa vuonna 2007", Arja Ylönen selvittää.
Nuoret koulutetut hyötyvät eniten
Palkkausuudistus muokkaa uusiksi nykyisen palkkaluokka- ja ikälisäajattelun. Kaikille työntekijöille maksetaan jatkossa palkka, joka jakautuu pohjapalkkaan ja henkilökohtaiseen lisäosaan.
Uudistus ei nosta Arja Ylösen mukaan kaikkien palkkoja, mutta ei toisaalta laskekaan kenenkään palkkatasoa nykyisestä. Eniten siitä hyötyvät vaativiin tehtäviin valitut nuoret työntekijät, joiden saada bruttopalkkaa saattaa nykykaavailujen mukaan nousta 200-300 eurolla kuukaudessa.
Suurella osalla korotusta saavilla virkamiehen kapeaksi sanottu leipä paksunee 100-200 eurolla kuukaudessa.
Lääninhallitusten virkamiesten nykyinen palkkahaitari on ilman ikälisiä 1 358-6 156 euroa.
Työt luokitellaan yhdeksälle tasolle
Palkkausuudistuksessa läänihallitusten virkamiesten työt luokitellaan tehtävän, koulutuksen ja kokemuksen mukaisesti yhdeksään tasoon. Kaikkien niiden väliin on lopun neuvotteluissa tullut etenkin Akavan vaatimuksesta välitasot.
Jokaisen virkamiehen kanssa käydään palkkatason määrittelyä varten kehittämiskeskustelu.
Akava on Oulun lääninhallituksen luottamusmiehen, ammattikasvatustarkastaja Tauno Puolakan mukaan ollut kriittinen nimenomaan vaativuusluokituksen ja kokemusosan huomioimisen suhteen.
"Tavoitteenamme on ollut nimenomaan se, että asiantuntemus otettaisiin tarpeeksi hyvin uudistuksessa huomioon. "
"Henkilökohtaisesti olen kannattanut uuteen järjestelmään siirtymistä alusta asti. Tavoitteena on, että järjestelmä houkuttelisi väkeä valtion virkoihin. Järjestelmästä tulee vaatii esimiehiltä paljon. Siitä tulee jopa keskeinen johtamisen väline. Joidenkin mielestä pärstäkerroin nousee esille negatiivisessa mielessä, mutta meidän pitäisi pystyä ajattelemaan asiaa positiivisesti myös tältä osin. Jos ongelmia syntyy, tulee ammattiyhdistykset avuksi", toteaa Puolakka.
Lääninhallituksissa tuhat virkaa
Viidessä Suomen lääninhallituksessa oli viime vuoden lopussa yhteensä tuhat virkaa, joista Oulun lääninhallituksessa 110 ja Lapin lääninhallituksessa 80. Oulun lääninhallituksessa 60 prosentilla virkamiehistä on taustalla korkeakoulututkinto, niinikään 60 prosenttia virkamiehistä on naisia ja virkamiesten keski-ikä on kivunnut 50 vuoteen.
Oulun lääninhallituksessa on seitsemän osastoa, joiden päälliköt muodostavat yhdessä maaherra Eino Siuruaisen kanssa johtoryhmän. Lisäksi siihen kuuluu henkilöstön edustajana Tauno Puolakka ja sihteerinä läänin tiedotuspäällikkö Ulla Niemelä.