Ajattelepa, että olisit lentomatkustaja, etkä haluaisi tai pystyisi hankkimaan todistusta täydellisestä nuhteettomuudestasi. Jos kukkaro ei kestä tai mieli ei taivu moiseen, seisoisit jonossa yhdessä rikollisten tai muutoin hämäräperäisten matkustajien kanssa. Näin Yhdysvalloissa ensi kesäkuun jälkeen.
Saa nähdä, kuinka moni Yhdysvaltain kansalainen on valmis kertomaan viimeiset osoitteensa, puhelinnumeronsa ja työpaikkansa, antamaan sormenjälkensä ja skannauskuvan silmänsä iiriksestä. Ei ole mahdotonta sekään, että turvallisuudesta vastaavat viranomaiset selvittävät saman tien myös hakijoiden pankki-, luottokortti- ja matkustushistorian.
Vaikka USA:ssa ei ole viimeistä sanaa ns. patrioottilain uudistamisesta sanottu, käytännössä monin paikoin toimitaan jo terroristilain mukaan. Presidentti George Bushin allekirjoitus on vain tekninen juttu sen jälkeen, kun kongressi on käynyt lakitekstin läpi.
Edustajainhuone on valmis antamaan liittovaltion poliisille, FBI:lle, oikeuden tutkia ilman tuomioistuimen lupaa sairaaloiden, lääkärien, pankkien ja hotellien hallussa olevia tietoja epäillyistä. Viranomaiset ovat saamassa myös oikeuden selvittää esimerkiksi sen, mitä kirjoja epäillyt ovat lainanneet kirjastosta.
On toki ymmärrettävää, että Yhdysvallat on varuillaan 11. syyskuuta 2001 iskun jälkeen, mutta jossain menee raja. Turvallisuuden takaamiseen liittyy rutkasti ongelmia. Tätä menoa sota terrorismia vastaan uhkaa jo ihmisten perusoikeuksia.
Näin myös Euroopassa, jossa hallitukset tehtailevat terrorismin vastaisia lakeja.
Joku on onneksi jo hereillä Suomessa. Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón on ilmaissut pelkonsa ylilyönneistä. Jos poliisin valtaa lisätään, ihmisiä voidaan pidättää ilman kontrollia. Ihmisoikeuksien kannalta tilanne on mahdoton.
Iso-Britannian pääministeri Tony Blair yritti sinnillä saada läpi lakiesitystä, joka olisi antanut poliisille oikeuden pitää terroristiepäiltyjä telkien takana jopa 90 päivää ilman syytettä. Kansanedustajien mielestä maksimiaika on 28 päivää.
Tähän saakka rajana on ollut kaksi viikkoa. On ihan selvää, että mitä pidempään epäilty on syyttömänä häkissä istunut, sitä tuskaisempi on matka entiseen elämään.
Täysillä George Bushin kanssa terroristijahtiin lähtenyt Blair koki pahan arvovaltatappion, mutta hyvin ei mene suurvaltajohtajallakaan. Vain 38 prosenttia amerikkalaisista hyväksyy Bush nuoremman toiminnan.
Maailmaa kohdanneet Valtiot ja niiden hallitukset ovat kiitettävällä tarmolla keksineet lääkkeitä oireisiin, mutta itse tautiin ei kukaan tunne kiinnostusta puuttua. Köyhyys, sorto, kulttuurien yhteentörmäys, nämä kaikki ovat vältettävissä kuten myös niiden vuoksi tehdyt iskut.
Ranskan viimeaikojen mellakat ovat pienessä mittakaavassa sitä, mitä terrori-iskut jossain muualla. Ikävä totuus näyttää olevan, että vähemmistökysymys ei ole Ranskassa kohdallaan, eikä kyllä juuri muuallakaan Euroopassa.
Amnestyn pääsihteeri Irene Khan on esittänyt sisäministeri Kari Rajamäelle, että Suomi asettautuisi poikkiteloin, kun Eurooppa vauhtisokeana sorvaa terrorismin vastaisia lakeja. Suomi siksi, että EU:n puheenjohtajuus on jo ovella.
Siinäpä meille olisi profiilin kohottamisen paikka. Eurooppalainen viisaus tuntuu asuvan nyttemmin vain pohjoismaissa.