Lääk­kei­tä ja ha­jus­tei­ta päätyy juo­ma­ve­teen

Lääkeaineet, hajusteet ja kodinkemikaalit leviävät jätevesien kautta talousveteen. Esimerkiksi Turussa juomavedestä on löydetty eräiden särkylääkkeiden vaikuttavaa ainetta, ibuprofeenia. Joissakin Euroopan maissa kemikaalijäämiä löytyy jopa pohjavesistä.

Kemikaaleja jää veteen sen jälkeenkin, kun jätevedet on käsitelty puhdistamossa.
Kemikaaleja jää veteen sen jälkeenkin, kun jätevedet on käsitelty puhdistamossa.

Lääkeaineet, hajusteet ja kodinkemikaalit leviävät jätevesien kautta talousveteen. Esimerkiksi Turussa juomavedestä on löydetty eräiden särkylääkkeiden vaikuttavaa ainetta, ibuprofeenia.

Joissakin Euroopan maissa kemikaalijäämiä löytyy jopa pohjavesistä. Suomessa ongelma on vaikein eräissä Lounais-Suomen jokivesistöissä, kertoo professori Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n bio- ja ympäristötekniikan laitokselta.

Kemikaalijäämät ja muut talousveteen liittyvät ongelmat olivat esillä TTY:llä perjantaina pidetyssä kansainvälisessä tutkijaseminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin myös muun muassa asutusalueiden tulviin liittyviä riskejä.

- Lääkeaine- ja muista kemikaalijäämistä on selvimmin haittaa vesien eliöstölle, toteaa Tuula Tuhkanen. Määrät ovat niin pieniä, että ne eivät aiheuta ihmisille terveysriskejä.

Kemikaaleja jää veteen sen jälkeenkin, kun jätevedet on käsitelty puhdistamossa. Osa yhdisteistä hajoaa puhdistusprosessissa kokonaan, osa taas huomattavasti heikommin. Nykyaikaisilla mittausmenetelmillä pienetkin kemikaalipitoisuudet voidaan havaita.

- Keskimääräinen puhdistusprosentti on noin 80 prosenttia, kertoo Tuhkanen.

Hän korostaa, että lääkkeiden ja kodinkemikaalien pitoisuudet ovat Suomen vesissä pieniä. Sisämaassa jätevedet sekoittuvat yleensä suureen vesimäärään, jolloin pitoisuudetkin pienenevät.

- Suomen vesissä tällaisten kemikaalien pitoisuudet ovat kymmeniä nanogrammoja litrassa. Tämä on hyvin kaukana siitä, miten suuria määriä ennen vanhaan torjunta-aineita, liuottimia, kloorifenoleita ja muita sellaisia myrkkyjä joutui vesistöihin, selvittää Tuhkanen.

- Nyt kun ongelma on havaittu, on tietysti paineita tehostaa jäteveden käsittelyprosesseja, hän sanoo.

Haitallisten aineiden joutumista vesistöihin voi vähentää välttämällä niiden käyttämistä, Tuula Tuhkanen muistuttaa. Esimerkiksi hajusteet kodin pesu- ja huuhteluaineissa tai kosmetiikassa eivät ole mitenkään välttämättömiä.

- Suomalaiset kuluttajat onneksi usein mielellään valitsevatkin hajustamattoman vaihtoehdon, Tuhkanen toteaa.

Ilmoita asiavirheestä