Huhtikuun alussa voimaan tulleen geneerisen substituution eli lääkevaihdon ansiosta Kela ja lääkkeiden käyttäjät ovat säästäneet jo yhteensä 11,4 miljoonaa euroa.
Mitalin toinen puoli on, että lääkevaihto supistaa apteekkien muutenkin viranomaisten käsissä olevaa katetasoa. Siitä pelätään myös sinettiä viimeiselle suomalaiselle lääketehtaalle Orion Pharma Oy:lle.
Kuluttajien lasketaan hyötyneen ensimmäisen neljännesvuoden aikana "kustannustehokkaasta lääkehoidosta" jo viiden miljoonan euron verran ja Kelan runsaan kuuden miljoonan euron verran.
Hyöty on syntynyt siitä, että korvaavat lääkkeet ovat hyvinkin edullisia, mutta myös alkuperäislääkkeiden hintoja on niitäkin kilpailusyistä roimasti alennettu.
Lääketehtaat alensivat huhtikuun alussa alkuperäislääkkeiden hintoja keskimäärin 19,2 prosenttia ja edelleen heinäkuun alussa 12,6 prosenttia.
Vaihtokelpoisia lääkkeitä Suomessa on tällä hetkellä 1 890, joista apteekeissa tapahtuvan vaihdon kannalta tärkeässä hintaputkessa on 67prosenttia, yhteensä noin 1 270.
Kilvoittelu hintaputkiin on kovaa, niinpä huhtikuun alussa laskettiin 422 ja heinäkuun alussa 338 lääkkeen hintaa.
Rulettia neljä
kertaa vuodessa
Lääkevalmisteita sijoitetaan hintaputkeen neljästi vuodessa. Putken ulkopuolelle lääkevalmiste voi jäädä muutaman sentinkin vuoksi, jolloin lääketehdas voi hetkeksi tyystin menettää tärkeän tulonlähteensä. Nyt kisaavat alkuperäislääkkeet ja kopiolääkkeet keskenään, ja pääpotista kisataan vielä neljä kertaa vuodessa, kuvaa farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura Suomen Apteekkariliitosta.
Apteekeissakaan eri uudistukseen suhtauduta riemumielin. "Tietysti tähänkin on sopeuduttava, mutta kyllä tässä ikävällä tavalla säädellään tulomuodostusta", näkee apteekkari Paul Blåfield Oulun Vanhasta Apteekista
Suomen lääkemarkkinoilla tapahtui huhtikuun alussa suuri muutos: apteekeista ei enää automaattisesti toimiteta asiakkaalle lääkärin määräämää reseptilääkettä.
Uudistuksen myötä apteekkien on vaihdettava lääkärin määräämän lääkkeen tilalle vastaava, hinnaltaan edullisempi rinnakkaislääke.
Kyllähän tällä vaikutusta on. Kuluttaja ja Kela säästävät, mutta samalla koko lääkeala on pantu sekaisin. Sopeutumista tämä tukkukaupalta ja apteekeiltakin vaatii, Sirpa Peura luonnehtii.
Lääkemarkkinoille on saatu uudenlaista elämää, mutta
kauaksi normaalista markkinatilanteesta on jääty.
Hintaputki ei ole hyvä ohjari, Sirpa Peura katsoo.
Viranomaissääntely
ennestään tuttua
Apteekkari Blåfield kertoo keräävänsä vielä kokemuksia, mutta myyntivalikoiman määrittämisen hän huomaa jo vaikeutuneen. Kutakin alkuperäislääkettä pitäisi osata ottaa oikea määrä ja taas läheskään kaikkia korvaavia lääkkeitä ei ole saatavilla. Asiakkaan pitäisi kuitenkin aina saada jotakin, hän muistuttaa.
Oulun vanhinta, vuonna 1762 perustettua apteekkia johtava Blåfield suhtautuu kuitenkin tyynesti uudistukseen: "Eri apteekeilla on oma, erityinen asiakasrakenteensa. Meillä menee paljon lasten reseptilääkkeitä, joita tämä hinta-asia ei niinkään koske."
Vaikka uudistuksen vaikutukset vaihtelevat, koko apteekkikentässä suhtaudutaan siihen varauksellisesti. Uudistukseen on pakko sopeutua, vaikka haluja ei olisi nimeksikään. Lähes poikkeuksetta liikevaihdot laskevat , mutta kulut pysyvät ennallaan tai jossakin määrin lisääntyvät, Blåfield perustelee.
Hänen mukaansa uudistuksella leikataan apteekkien toimintaedellytyksiä.
"Kyllä tässä viranomaispäätöksin alennetaan apteekkien tulonmuodostusta."
Alalle viranomaissääntely ei ole kuitenkaan mikään uusi asia. Apteekeissa on ollut tottuminen siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittää alan katteet.
Tosin ala saa syyttää kohtelustaan itseäänkin. "Alennusapteekit" ovat saattaneet synnyttää mielikuvan, että alalla elettäisiin leveästi, Blåfield valottaa.