Oulu Suomalaiset osallistuvat mielellään lääketutkimuksiin. Viime vuonna tutkivaa lääketeollisuutta edustavan Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten tutkimuksiin osallistui kaikkiaan noin 60 000 ihmistä. Tutkimuksia oli lähes 500.
"Suomessa tehdään kansainvälisesti suhteessa väkilukuun paljon lääketutkimuksia", kertoo Tiina Aitlahti, yhdistyksen lakimies.
Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtströmin mukaan suomalaiset kokevat lääketutkimukset turvallisina.
"Suomessa lainsäädäntö ja laatuvaatimukset ovat huippuluokkaa."
Esimerkiksi EU:N säädösten välitön käyttöönotto ei ole kaikkialla Euroopassa itsestään selvää.
Lääketutkimus jaetaan kolmeen osaan. Ensin pienellä, terveistä vapaaehtoisista koostuvilla ryhmällä tutkitaan, miten lääke vaikuttaa ihmiseen. Seuraavat tutkimukset tehdään muutaman sadan potilaan otannalla, jotta nähdään, miten lääke tehoaa nimenomaan kyseisessä olevaan sairauteen. Molemmissa vaiheissa etsitään lääkkeelle sopivaa annostusta ja tutkitaan sen turvallisuutta. Tämän jälkeen aloitetaan muutamalla tuhannella ihmisellä tehtävät kokeet, joiden avulla lääkettä verrataan muihin vastaavassa käytössä oleviin lääkkeisiin. Kaikkiaan ihmisillä tehtäviin kokeisiin kuluu aikaa keskimäärin neljä vuotta.
Lääketehtaat
tutkivat eniten
Tutkimuksiin osallistuminen on kaikissa vaiheissa täysin vapaaehtoista. Osallistujat voivat myös keskeyttää tutkimuksen halutessaan ilman perusteluja.
Lääketutkimus ry:n mukaan viime vuonna tutkittiin eniten hermostoon vaikuttavia lääkkeitä, syöpälääkkeitä, sekä sydän- ja verisuonitautien lääkkeitä.
"Suurin osa Suomessa tehtävistä tutkimuksista on lääketehtaiden tutkimuksia, joita terveydenhuolto toteuttaa lääketeollisuuden tilauksesta. Tämän lisäksi on akateemisia tutkijoita, jotka tekevät tutkimuksia pelkästään tieteellisessä mielessä", toteaa Aitlahti.
Tutkimuksiin vaaditaan Lääkelaitoksen sekä kyseessä olevan sairaanhoitopiirin tai valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen toimikunnan lupa. Luvan saanti edellyttää muun muassa sitä, että tutkittavat on vakuutettu ja, että heitä on asianmukaisesti informoitu tutkimuksen vaaroista.
Mukana olijat
voivat hyvin
Kuopion yliopiston kliinisen tutkimuskeskuksen johtaja Pekka Hyvönen kertoo, että ensimmäisen vaiheen tutkimuksissa käytetään paljon opiskelijoita.
"He ovat pääasiassa miehiä", Hyvönen kertoo.
Syynä tähän on se, ettei testattavien lääkkeiden vaikutuksesta raskauden ehkäisyyn ole takeita. Vapaaehtoiset saavat rahallisen korvauksen menetetystä ajasta, mutta varsinaista palkkiota heille ei makseta.
Oulussa ensimmäisen vaiheen tutkimuksia ei juurikaan tehdä. Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikan professori Markku Savolaisen mukaan suuremmilla potilasmäärillä tehtävät tutkimukset ovat todella suosittuja.
"Hakijoita on enemmän kuin tutkimuksiin voidaan ottaa", hän sanoo.
Savolaisen mukaan tutkimukseen osallistuminen takaa usein potilaalle hyvän lääkärikontaktin useiksi vuosiksi.
"Tutkimusten mukaan lääketieteellisissä tutkimuksissa mukana olevat potilaat voivat muita paremmin", hän kertoo.
Savolainen on myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puheenjohtaja.
Tutkimuksesta
vähän vaivaa
Oululainen eläkeläinen Hilkka Rautio on ollut mukana kahdessa potilaille tehdyssä lääketutkimuksessa. Toisessa tutkittiin uutta verenohennuslääkettä ja toisessa hormonilääkkeen vaikutusta verensokeriin. Molemmat tutkimukset kestivät pari vuotta. Raution lisäksi tutkittiin satoja muita potilaita.
Hän kertoo voineensa hyvin kokeiden aikana.
"Toisessa lääkärintarkastus kuukausittain, toisessa puolen vuoden välein."
Rautio olisi valmis lähtemään uusiin tutkimuksiin. Niihin osallistuessaan hän on saanut ilmaisen lääkityksen ja hoidon.
"Tutkimuksista on muutenkin niin vähän vaivaa ja eläkeläisenä minulla on aikaa", hän toteaa.
