Lää­ke­tie­de ja ham­mas­lää­ke­tie­de jää­ne­vät vaille kandin tut­kin­toa

Helsinki Lääketieteessä ja hammaslääketieteessä opiskellaan näillä näkymin vastaisuudessakin suoraan lisensiaateiksi, vaikka muilla alo

Helsinki Lääketieteessä ja hammaslääketieteessä opiskellaan näillä näkymin vastaisuudessakin suoraan lisensiaateiksi, vaikka muilla aloilla yliopistojen tutkintorakenne muuttuu kaksiportaiseksi ensi vuoden elokuussa. Valtioneuvosto vahvisti yliopistojen tutkintojen tavoitteista ja opintojen rakenteesta määräävän asetuksen torstaina.

- Pelkästään lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää koulutuksen myös niin, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, kertoo johtaja Markku Mattila opetusministeriöstä.

Yliopistot voivat tosin halutessaan siirtyä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen myös lääketieteessä ja hammaslääketieteessä. Mattilan mukaan sitä ei kuitenkaan tällä haavaa suunnitella.

Muutoksen myötä otetaan käyttöön uusia tutkintonimikkeitä kuten tekniikan kandidaatti. Lisäksi tutkintonimikkeistöä yhdenmukaistetaan.

- Täällä oikeustieteen puolellahan on aikaisemmin ollut tämän ylemmän korkeakoulututkinnon nimi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Nyt se muuttuu oikeustieteen maisterin tutkinnoksi, ja sekaannusten välttämiseksi alemman korkeakoulututkinnon nimenä säilyy oikeusnotaari, Mattila jatkaa.

Lääketieteessä, hammaslääketieteessä ja eläinlääketieteessä lisensiaatin tutkinnot säilyvät silti ylempinä korkeakoulututkintoina.

Opintopisteet käyttöön

Opintojen mittaamisessa otetaan käyttöön opintopistejärjestelmä, joka perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECTS). Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on yleensä 180 opintopistettä, jonka lisäksi ylempään korkeakoulututkintoon vaaditaan useimmilla aloilla 120 opintopistettä. Lukuvuoden työmääräksi päätoimisesti opiskellen on laskettu 60 opintopistettä.

Koulutusta voidaan jatkossa järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Lakiin lisättiin myös tutkintojen englanninkieliset nimet.

Tutkintojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on muun muassa parantaa opintojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta, helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Uusi asetus kumoaa 20 nykyistä yliopistojen tutkintoja koskevaa asetusta.

Ilmoita asiavirheestä