Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan yksittäiset lääkärit eivät saa ottaa vastaan lääketeollisuuden tarjoamia matkoja tai muuta koulutustukea. "Koulutustukea voivat ottaa vastaan vain sairaalat ja terveyskeskukset, ja esimiehet päättävät, kuka koulutukseen osallistuu", täsmensi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä valtakunnallisten lääketiedepäivien avajaisissa sunnuntaina.
Hyssälän mukaan lääkäreiden täydennyskoulutus on ensisijaisesti työnantajan eikä lääketeollisuuden tehtävä.
"Kunnat ja kuntayhtymät voivat hoitaa työntekijöiden täydennyskoulutuksen kokonaan omalla kustannuksellaan. Tähän on valtiolla, kunnilla ja kuntainliitoilla käytettävissä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa."
Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila totesi, että lääkärit saavat edelleenkin osallistua lääketeollisuuden järjestämään täydennyskoulutukseen, kunhan noudattavat tarkkoja sääntöjä.
Lääketeollisuus on tämän vuoden alussa ottanut käyttöön uudet ohjeet täydennyskoulutuksen rahoituksesta. Ohjeet jaetaan lähiaikoina kaikille lääkäriliiton jäsenille. Suurin osa säännöistä on jo nyt internetissä. Pekka Anttila painotti, että lääkäreiden on myös oma-aloitteisesti otettava selvää ohjeista ja noudatettava niitä.
Lääkemarkkinointia koskevia määräyksiä on selvennetty myös viime huhtikuussa lääkelain uudistuksessa.
Suomen kuntaliiton ja lääketeollisuusyhdistyksen yhteinen suositus lääketeollisuuden ja sairaanhoitopiirien yhteistyöstä on ollut voimassa jo lähes kaksi vuotta.
Lakeja, sääntöjä ja suosituksia on Suomessa jo paljon, mutta ongelma on, että kaikki lääkärit eivät noudata niitä, ja valvonta on puutteellista.
Maailman lääkäriliiton toukokuussa antamassa suosituksessa on tiukat määräykset lääkäreiden ja kaupallisten yritysten yhteistyöstä. Liitto pitää kuitenkin lääkäreiden ja kaupallisten tahojen yhteistyötä välttämättömänä, koska hoitotulosten paraneminen ei olisi mahdollista ilman sitä.
Potilasjonot
puolittuneet
Liisa Hyssälän mukaan monissa kunnissa on jo täysi valmius ensi maaliskuussa tulevaan hoitotakuuseen. "Silloin ei enää ole mahdollista vastata potilaalle, ettei vapaita lääkärinaikoja ole, soittakaa kahden viikon kuluttua uudelleen."
"Hoitotakuun onnistumisen mahdollisuuksia on epäilty, mutta miksi emme selviytyisi siinä missä lähes kaikki läntiset Euroopan maat ovat onnistuneet. Yli kuusi kuukautta jonottaneita on nyt enää puolet siitä mitä kolme vuotta sitten.", Hyssälä totesi.
Hän muistutti, että lääkäri- ja hoitajaresurssit ovat Suomessa yhtä hyvät kuin muualla Euroopassa, ja valtio on kasvattanut terveydenhuollon rahoitusta sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.
Puheenjohtaja Anttila korosti, että potilaalla on edelleenkin oikeus valita oma lääkärinsä. "Mikään laki Suomessa ei edellytä, että potilaat on jaettava lääkäreille heidän katuosoitteidensa mukaan. Tärkeintä on kuitenkin se, että potilas ylipäänsä saa lääkärin apua."
Hyssälä ja Anttila korostivat molemmat avajaispuheissaan tasapuolisuutta terveyspalveluissa.
Tällä hetkellä pienituloiset ja vähän koulutetut saavat vähemmän terveyspalveluja kuin varakkaampi koulutettu väestö, ja esimerkiksi naisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin miesten.
"Heikoimmin palveluja saavan väestön tilannetta on parannettava. Liian hyvää hoitoa ei Suomessa julkisin varoin saa varmaan kukaan", Anttila sanoi.