Kiistelty lääkekorvausuudistus etenee, mutta esityksen sisältöön voi tulla vielä monenlaisia muutoksia. Vuosi sitten tehty työryhmän esitys on tullut juuri Kelan käsittelystä sosiaali- ja terveysministeriöön takaisin. Kela selvitti uusien erityiskorvausluokkien edellytykset.
Uudistusesityksen päälinjana on, että osalla lääkkeistä korvaus nousee 90 prosenttiin, osalla laskee 50:een. Lisäksi tulisi nollakorvausluokka. Suurten lääkekustannusten korvausmenettely säilyisi ennallaan.
"Selvitykset näyttävät tässä vaiheessa siltä, että aika moni saisi heikennyksiä, varsinkin pitkäaikaissairaat. Me emme tätä tällaisena voi hyväksyä vaan korjattavaa vielä on", sanoo hallitusneuvos Anja Kairisalo sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ministeri Sinikka Mönkäre ei ollut vielä viime viikolla perehtynyt esityksen tuoreimpaan versioon. Aikaa on, sillä tarkoitus on saada hallituksen esitys kevätkaudella, ja laki voimaan mahdollisesti vuoden 2006 alusta.
Kairisalo sanoo, että korvauskysymyksiä katsotaan tässä vaiheessa vielä erittäin avoimin silmin.
36 potilasjärjestöä on saanut antaa arvionsa Pauli Ylitalon työryhmän tekemästä uudistusesityksestä, ja kannanotot ovat olleet enimmäkseen vastustavia. Kela kysyi erikoislääkärien yhdistyksiltä mielipiteet, minkä pohjalta uudisti esitystä.
"Ne kannanotot poikkeavat jonkin verran siitä, mitä Ylitalo esitti. Korvausosuuksien kohdistaminen pitää käydä vielä ministeriössä läpi, ja ministerillä on valta päättää asiasta vielä toisinkin", sanoo Kairisalo.
Ennaltaehkäisy vaarassa
Ministeriölle on tärkeää turvata pitkäaikaissairaiden ja vaikeasti sairaiden lääkkeiden korvaukset, mikä aiheuttaa eniten pulmia.
Selvitysten tässä vaiheessa juuri ne suurenisivat, ja satunnaisten lääkkeiden käyttäjien edut paranisivat.
Sydänliiton ylilääkäri Hannu Vanhanen arvioi, että esitetty uudistus lisäisi kaikkien pitkäaikaissairaiden lääkekustannuksia. Eniten kärsisivät sydän- ja diabetespotilaat.
Pahimpana puutteena hän pitää peruslinjaa, jonka mukaan ennalta ehkäisevä lääkehoito tulee vähemmän korvatuksi kuin nyt. Korvauksia näyttäisi tulevan vasta sitten, kun sairaus on edennyt pitkälle. Ennalta ehkäisy vaarantuu esimerkiksi kohonnutta verenpainetta ja kohonneita kolesteroliarvoja potevilla potilailla.
"Sairaalajaksojen kustannukset eivät ole nousseet viiden viime vuoden aikana, koska kustannukset ovat pysyneet kurissa suurelta osin lääkehoidon ansiosta. Monenlaiset lääkkeet ovat helpottaneet leikkauspaineita", Vanhanen sanoo.
Terveydenhoidon ongelma ei ole Vanhasen mukaan liikalääkitys, vaan määrättyjen lääkkeiden käytön laiminlyönti. Monessa pitkäaikaissairaudessa vain joka kolmas ottaa lääkkeensä ohjeen mukaisesti.
"Meidän mielestämme uudistus tulee lisäämään sosiaalista eriarvoisuutta, sillä juuri ne, joilla menee taloudellisesti huonosti, laiminlyövät lääkityksensä ensimmäisenä", Vanhanen toteaa.
Sydänliiton mukaan esitetyssä muodossa uudistus johtaisi siihen, että valtaosa potilaista haluaisi tietenkin päästä korkeimpaan korvausluokkaan, mikä johtaisi lääkärinlausuntojen huomattavaan lisäykseen.
Lääkärien vastaanotot kuormittuisivat, ja sairauksien vaikeusasteen määrittely johtaisi keinotekoisiin, eriarvoisiin ratkaisuihin.
Lääkäriliitto esittää, että Suomessa siirryttäisiin kustannusperusteiseen korvaustapaan, jossa eri sairauksia ei eroteltaisi vaan kulut korvattaisiin yksinkertaisesti syntyneistä kustannuksista.
Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala sanoo, että uudistusesityksessä sairaudet asetetaan eriarvoiseen asemaan, ja sairauksien arvioinneista tulee sattumanvaraista.
Voittajia ja häviäjiä
Lääkäriliitto on laskenut, että esitetty uudistus lisäisi työtä ja byrokratiaa 200 lääkärityövuodella.
Yliproviisori Sinikka Rajaniemi Kelalta arvioi, että jokaisessa sairaudessa on voittajia ja häviäjiä.
Kelalle ei jää uudistuksenkaan jälkeen nykyistä vähemmän maksettavaa, sillä uudistuksen lähtökohta oli, että kustannukset pysyvät ennallaan. Monimutkaisen järjestelmän yksinkertaistaminen oli uudistuksen päätarkoitus.
Suomalaisen järjestelmän erikoisuus on ostokertakohtainen omavastuu, mikä tekee koko järjestelmän jäykäksi.
Esimerkiksi peruskorvausluokassa korvaus on kymmenen euroa ylittävästä osasta 50 prosenttia, ja erityiskorvausluokissa ostokertakohtainen omavastuu on viisi euroa.
"Yhdellä potilaalla voi olla kolmenkin eri korvausluokan lääkkeitä, joten järjestelmä on väkisinkin monimutkainen", Rajaniemi sanoo.
Työryhmä ehdotti, että ostokertakohtaista omavastuuta ei olisi, vaan korvaus laskettaisiin suoraan prosenttiperusteisena lääkkeen hinnasta.
Rajaniemi kiteyttää, että vaikeimmin sairailla korvaustaso paranisi ja lievimmin sairailla laskisi.