Lääke ei poista ma­sen­nus­ta

Oulu Pelkkä lääkehoito ei riitä poistamaan masennusta.Hoidon onnistumiseen tarvitaan lääkkeiden lisäksi myös muita hoitomuotoja.

Käyttö yleistynyt. Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina erityisesti nuorilla. Myös proviisori Seija Autio on huomannut kehityksen.
Käyttö yleistynyt. Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina erityisesti nuorilla. Myös proviisori Seija Autio on huomannut kehityksen.
Kuva: Tapio Maikkola


Oulu
Pelkkä lääkehoito ei riitä poistamaan masennusta. Hoidon onnistumiseen tarvitaan lääkkeiden lisäksi myös muita hoitomuotoja. Uusi väitöskirjatutkimus osoittaa, että pitkäkään masennuslääkkeiden syönti ei paranna todellista psyykkistä häiriötä.

"Lääkkeet eivät poista masennuksen oikeaa syytä", farmasian tohtori Marianne Enäkoski huomauttaa. Hän näkee masennuksen monimuotoisena häiriönä, jolloin myös parantuminen vaatii monipuolista hoitoa.

Enäkoski väitteli viime keväänä Kuopion yliopistossa masennuslääkkeitten käytöstä. Tutkimustaan varten hän syvähaastatteli 20 masennuksesta kärsinyttä. Tutkimuksessa keskitytään ihmisten kokemusten selvittämiseen.

Enäkoksken mukaan masennuslääkkeillä ei pystytä poistamaan elämänhallinnan ongelmaa tai omasta itsestään ja omista tarpeistaan vieraantumista, jotka ovat masennuksen keskeisiä oireita.

"Lääkkeiden avulla voidaan helpottaa arjesta selviytymistä, siksi ne toimivat myös osana hoitoa ja voivat helpottaa esimerkiksi psykoterapian onnistumista."



Ongelmana henkinen riippuvuus


Masennuksen hoitaminen pelkillä lääkkeillä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Yleistyminen on alkanut uusien, serotoniinivaikutteisten lääkkeitten tultua markkinoille. Mielenterveysalan asiantuntijat sanovat, että uusia, vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä käytetään mieluummin kuin vanhoja lääkkeitä.

Enäkoski arvostelee vallalla olevaa medikaalista suuntausta, jossa kaikki hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä.

Pahimmillaan potilas voi uusituttaa reseptinsä monta vuotta peräkkäin tapaamatta lääkäriä. Enäkosken mukaan tässä kohtaa myös apteekkien pitäisi puuttua lääkkeitten antamiseen tiukemmin.

Tutkimuksesta käy ilmi, että pahimmillaan masennuslääkkeisiin jäädään kiinni henkisesti. Pilleripurkista ei uskalleta luopua, koska vaikean masennuksen aikaiset oireet pelottavat. Enäkoski korostaa sosiaalisen kontaktin merkitystä.

"Ihmiset jotka käyttävät lääkkeitä vuosia, tarvitsevat yleensä sosiaalista tukea."

Masennuslääkkeitä käyttävää ei saisi jättää yksin missään vaiheessa. Lääkkeet palauttavat usein melko nopeasti potilaan toimintatarmon, mutta mielialan kohentuminen voi kestää jopa kuukauden.

"Tutkimusten mukaan tälläisessa tapauksessa masentunut ihminen voi toteuttaa vaikka pitkään suunnittelemansa itsemurhan", Enäkoski kertoo.



Käyttö yleistynyt nuorilla


Yhdeksänkymmentäluvun aikana masennuslääkkeiden käyttö viisinkertaistui. Lääkkeiden käyttö lisääntyi erityisesti 15-44 vuotiailla, kertoo tutkimuspäällikkö Timo Klaukka Kelalta.

Suurin käyttäjäryhmä ovat edelleen yli 75-vuotiaat naiset. Heidän kohdallaan lääkkeitten ei kuitenkaan noussut enää viime vuonna. Kaikissa ikäryhmissä naiset käyttävät masennukseen tarkoitettuja lääkkeitä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin miehet.

Nuorten kohdalla näkyvä käytön nousu voi olla tilapäinen, mutta Klaukan mukaan se on joka tapauksessa merkittävä.

"Tässä voi olla kysymyksessä joko muotityyppinen käyttö tai mielenterveysongelmien kasvu", Klaukka arvioi.

Masennuslääkkeiden käyttö jakaantuu myös alueellisesti. Runsasväkisen Etelä-Suomen lisäksi lääkkeitä käytetään eniten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Myös Kainuussa lääkkeitä syödään masennukseen runsaasti. Klaukka muistuttaa, että näillä alueilla myös muita lääkkeitä käytetään enemmän kuin muualla.

Ilmoita asiavirheestä