Terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut ostopalveluista huolimatta jo lähes yhdeksään prosenttiin. Tuoreen selvityksen mukaan lokakuussa oli kokonaan hoitamatta 320 virkaa.
Lääkäriliiton vuosittain julkistaman selvityksen mukaan lääkäripula kärjistyy joillakin alueilla, kun taas puolessa terveyskeskuksista ei ole mitään ongelmia lääkärien palkkaamisessa. Kaikkiaan terveyskeskuksissa on kuitenkin enemmän lääkäreitä kuin koskaan, sanoo tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.
Lääkäritilanne on edelleen parempi väestövastuuperiaatteella toimivissa terveyskeskuksissa, vaikka ero muihin onkin kaventunut. Väestövastuu toimii tällä haavaa 40 prosentissa terveyskeskuksista ja niissä on 70 prosenttia lääkärinviroista.
Keikkalääkärit ovat edelleen yleistyneet terveyskeskuksissa ja nyt jo noin 400 lääkärin tehtävät ostetaan yrityksiltä tai ammatinharjoittajilta. Virkapohjaisista terveyskeskuslääkärin tehtävistä ostopalveluina hoidettiin seitsemän prosenttia eli noin 250 virkaa.
Uutta on se, että kunnat ulkoistavat kokonaisia terveysasemia eivätkä pyrikään palkkaamaan virkalääkäreitä.
Kohtuullisella työmäärällä lääkäri syrjäseudullekin
Jotta vajeen kasvu taittuisi, Lääkäriliiton mielestä lääkärien työoloja pitäisi kehittää. Nuorten lääkärien pakottaminen nykyistä pitempään terveyskeskuspalveluun ei ongelmaa ratkaise, katsoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Pälve uskoo, että työn uuvuttamat lääkärit saattaisivat sitoutua syrjäisemmillekin seuduille, jos he voisivat vaikuttaa työmääränsä myös itse. Haaveena on edelleen Norjan malli, joka poisti maasta lääkärivajeen.
Norjassa lääkäri voi itse päättää, montako potilasta listalleen ottaa ja palkka maksetaan sen mukaan. Siellä lääkärillä on listallaan noin 1 100 potilasta, kun Suomessa terveyskeskuslääkärin vastuulla on noin 2 000 potilasta.
Ostopalveluilla suurikin vaje saatu kohtuutasolle
Koska korkeasti koulutettuja ihmisiä on ylipäätään vaikea haalia syrjäseuduille, on lääkärivajeessa edelleen huomattavia alueellisia eroja. Suurin vaje on yhä Kainuussa, missä peräti neljännes viroista oli hoitamatta.
Yli 15 prosenttia viroista on täyttämättä myös Lapissa, Länsi-Pohjassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Sen sijaan Ahvenanmaalla ei terveyskeskuslääkäripulaa ole tällä haavaa lainkaan ja Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä vaje on alle viisi prosenttia. Keski-Pohjanmaa on taas esimerkki sairaanhoitopiiristä, jossa aiemmin suuri lääkärivaje on saatu puserrettua viiteen prosenttiin ostopalveluja käyttämällä.
Kunnissa alkaa olla jo vakiintunut käytäntö lääkärivajeen paikkaamisesta vuokralääkäreillä. Myös kolmannes niistä terveyskeskuksista, joissa tutkimushetkellä ei ollut vajetta, osti lääkärityövoimaa.
Lääkäriliiton selvitys terveyskeskusten lääkäritilanteesta on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa.