Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta-kuntayhtymän ensi vuoden talousarvion maanantaina Suomussalmella.
Talousarvion laadinnalla oli jo lähes vuoden todellisuuspohja, ja vuosi maakuntakokeilua on jo osoittanut, että peruspalvelut tuotetaan nyt edullisemmin kuin mitä ne olisivat maksaneet vanhalla mallilla.
Kainuulaisilta kuulee, että palvelut ovat heikentyneet. Maakuntavaltuutetut vastaavat, että paljonko enemmän ne olisivat heikentyneet ilman kokeilua.
Jatkamalla vanhalla mallilla kunnat eivät enää olisi voineet turvata lakisääteisiä palveluja asukkailleen, Raili Kemppainen totesi Keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
Kainuun kuntien keskimääräiseen sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun ennen kokeilua verrattuna maakuntakokeilu on säästänyt kainuulaisten verorahoja. Nyt Kainuun sosiaali- ja terveysmenot kasvavat puolet siitä, mitä kasvu on maassa keskimäärin.
Kuntien maksu-
osuus pienenee
Ensi vuonna Kainuun kunnat maksavat verotuloistaan 58,8 prosenttia maakunnalle, millä maakunta järjestää yhdeksän kunnan asukkaille terveyspalvelut, pääosan sosiaalipalveluista sekä lukio- ja ammattikoulutuksen.
Tänä vuonna maksuosuus oli 59,9 prosenttia. Valtionosuuksien kasvu pienensi kuntien osuutta ensi vuodelle.
Kainuun keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,81. Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta veroprosentteja ei tarvitse korottaa, maakuntajohtaja Hannu Leskinen ja talousjohtaja Asta Tolonen vakuuttivat.
"Kainuun kunnat tekevät ensi vuonnakin alijäämää, vain Suomussalmi pääsee tasapainoon. Maakunta ei voi tehdä alijäämää, menot voivat kasvaa vain sen verran kuin kuntien rahoituspohja kasvaa", Tolonen muistutti. Tältä vuodelta maakunnalle kertyi alijäämää.
Maakunnan rahoista 90 prosenttia menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Esimerkiksi pienten lukioiden lakkautus ei merkitsi kassassa paljonkaan.
Lääkäripula vaivaa Kainuussa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kipukohtia ovat vanhusten hoito ja lääkäripula. Kasvavaa vanhusväestöä pyritään hoitamaan nykyistä enemmän kotona.
Tavoitteena on, että harvempi kuin joka kymmenes yli 75-vuotias olisi ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Kunnissa laitoshoidettavien osuus vaihtelee nyt paljon.
Lääkäreitä Kainuusta puuttuu 25. Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Vesa Kaikkonen esitti, että maakunnassa voitaisiin laittaa lääkäritkin liikkeelle eikä vain kuljetettaisi potilaita sinne, missä on lääkäri.
Maakuntajohtaja Leskisen mukaan työnantajan oikeutta määrätä lääkärin sijoituspaikka ei voi käyttää, sillä lääkäreillä on varaa valita sellainen paikka, jossa on kiinteä työpiste.
Terveysjohtaja Mauno Saari totesi, että työnantajan on luotava liikkuvuuden kannalta hyvät olot, mutta diplomatia on muistettava.
"Esimerkiksi muutamaksi viikoksi pitäisi voida järjestää lääkäri. Tosin tänä vuonna Ristijärvi ja Kuhmo olisivat olleet pulassa, ellei vastuualuepäällikkö olisi itse tehnyt lääkärin töitä niissä."
Maakuntavaltuusto hyväksyi Merja Kyllösen (vas.) aloitteen pätkätyöläisten määrän selvittämisestä. Työsuhteiden ketjuttamisesta pitäisi päästä pois maakunnassa, aloite totesi.
Kainuun yöjunapulmaan maakuntavaltuusto kannatti Raimo Piiraisen (sd.) esitystä, että toinen Rovaniemen yöjunista ajettaisiin Oulusta Kajaanin kautta Savon rataa pitkin Helsinkiin. Se helpottaisi Pohjanmaan radan kuormitusta ja ratkaisi Kainuun yöjunamotin.