Lasten infektiolääkärit suosittelevat yksimielisesti, että vastasyntyneiden rokottamista tuberkuloosia vastaan jatketaan normaaliin tapaan, vaikka uuden calmette-rokotteen on todettu aiheuttavan aiempaa enemmän paikallisia sivuvaikutuksia.
Professori Matti Uhari Oysin lasten ja nuorten sairaalasta kertoi, että rokottamattomille vauvoille voi tulla epätyypillisiä mykobakteeri-infektioita tai tuberkuloosin aiheuttamia aivokalvontulehduksia.
"Ne ovat paljon vaarallisempia kuin uuden calmette-rokotteen aiheuttamat paikalliset reaktiot", Uhari sanoi.
Lapset saavat tuberkuloosin aikuisilta. "Tällä hetkellä Suomessa on erittäin vähän aikuisten tuberkuloosia, mutta uhkana ovat maahanmuuttajien ja Venäjältä tulleiden bakteerikannat, jotka voivat olla vastustuskykyisiä useimmille antibiooteille. Kun Ruotsissa lopetettiin vastasyntyneiden calmetointi, siellä on alkanut esiintyä lapsilla tuberkuloosibakteerin aiheuttamia aivokalvontulehduksia ja atyyppisiä mykobakteeri-infektioita, joita meillä ei ole nähty lainkaan sen jälkeen, kun calmette-rokote useita vuosikymmeniä sitten otettiin käyttöön."
Suomessakin tuli parikymmentä vuotta sitten calmette-rokotuksiin puolen vuoden tauko, kun rokotetta ei ollut saatavilla. "Tauon aikana todettiin useita lasten tuberkuloositapauksia. Oysin lastenklinikassakin aktiivista tautia hoidettiin kolmella lapsella", Matti Uhari kertoi.
Rokotteessa elävää,
heikennettyä bakteeria
Rokottamattomia lapsia uhkaavat atyyppiset mykobakteeri-infektiot ovat imusolmukkeessa tai muussa kudoksessa esiintyviä pitkäaikaisia tulehduksia.
"Ne eivät ole henkeä uhkaavia eivätkä leviä laajalle elimistöön, mutta niitä ei pystytä hoitamaan lääkkeillä. Ainoa hoito on kirurginen, eli tulehtunut imusolmuke pitää poistaa. Infektio tulee yleensä nivusten tai kaulan alueelle, josta se voi olla vaikea hoitaa."
Tuberkuloosibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus sen sijaan on henkeä uhkaava riski.
Professori Uharin mukaan lasten calmetointia on pohdittu erittäin paljon.
"Suomessa on ollut työryhmä miettimässä asiaa. Lasten infektiolääkäreiden yksimielinen kanta on, että calmetointia tulisi jatkaa, sillä edellä kerrotut riskit eivät ole teoreettisia vaan ihan todellisia. Mitalin toinen puoli on se, että uudesta rokotteesta voi tulla paikallisia sivuvaikutuksia."
Calmette on naudan tuberkuloosibakteerista valmistettu rokote. "Sitä ei ole tuotettu kemiallisesti, vaan se on elävää, heikennettyä bakteeria, jonka käyttäytyminen vaihtelee eri rokotevalmisteiden välillä. Nykyisin käytössä oleva bakteerikanta aiheuttaa enemmän paikallisia reaktioita kuin aiempi", Matti Uhari kertoi.
Rokote voi aiheuttaa vauvalle imusolmukkeen tulehduksen, tai pistospaikkaan voi tulla useiden viikkojen tai kuukausien kuluttua paikallinen, märkivä infektio. "Ne voivat olla kurjia ja pitkäaikaisia vaivoja, mutta ne eivät ole henkeä uhkaavia, kuten ne riskit, joita vastaan vauvalle annetaan."
Uharin mukaan aikuisten tuberkuloosi on Suomessa määrällisesti vähentynyt, mutta tullut laadullisesti vaikeammaksi. Suomessa on jo todettu vaarallisia, lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.
Calmetointi on
teknisesti vaikea
Calmette-rokote annetaan vauvalle vasempaan reiteen heti syntymän jälkeen sairaalassa, jos vanhemmat antavat luvan. Tehosterokotteesta on luovuttu, koska se on todettu turhaksi.
Calmette-rokotus on teknisesti vaikea, koska se pitää pistää ihon sisään. "Vastasyntyneen iho on hirveän ohut, ja siksi rokotus on teknisesti vaikea. Osa paikallisista reaktioista johtuu siitä, että rokote voi mennä ihon alle", Uhari kertoi.
Kaikki rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia.
"Valitettavasti meilläkin toimii yhdistys, joka levittää sanaa rokotuksia vastaan, vaikka ketään ei pakoteta mihinkään. Liikkeen juuret ovat anglosaksisissa maissa, joissa rokotukset ovat olleet pakollisia. Kun isorokkorokotus tuli, se suunnattiin Englannissa vähäosaisille ja alempiin sosiaaliluokkiin. Siinä oli selvää diskriminaatiota ja pakkoa ja se herätti voimakasta ja perusteltua vastareaktiota. Englannissa rokotuksia vastustavat liikkeet ovat olleet hyvin aktiivisia. Meillä olosuhteet ovat aivan toisenlaiset. Rokotukset eivät ole pakollisia vaan vapaaehtoisia", professori Uhari korosti.
