Terveyskeskuksissa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, mutta silti noin puolet Suomen terveyskeskuksista kärsii lääkäripulasta. Vaikeinta on Kainuussa, jossa neljännes terveyskeskuslääkäreiden viroista on hoitamatta.
Suuria hankaluuksia on myös Länsi-Pohjan, Lapin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä, joissa noin15 prosenttia viroista on jatkuvasti vailla hoitajaa, ilmenee Suomen Lääkäriliiton torstaina julkaisemasta valtakunnallisesta tutkimuksesta.
Tulokset osoittavat kiistattomasti, että terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja on nyt keskimäärin yhdeksän prosenttia. Alueelliset erot ovat erittäin suuria. Puolessa terveyskeskuksista ei ole lainkaan lääkärivajetta. Niiden piirissä on 1,4 miljoonaa suomalaista eli yli neljännes koko maan väestöstä.
Lääkäripulasta kärsivien terveyskeskusten piirissä asuu lähes 700 000 suomalaista. Heistä suurin osa asuu haja-asutusalueen pienissä ja köyhissä kunnissa, joissa väestö on ikääntynyttä ja terveyspalvelujen tarve on suuri. Vaikeuksia lisää se, ettei näissä kunnissa yleensä ole myöskään yksityisiä lääkäripalveluja.
Kyselytutkimus ulottui kaikkiin Suomen terveyskeskuksiin, joita on 243. Lääkäritilanne kartoitettiin kaikissa samana päivänä eli lokakuun neljäntenä 2006.
"Yksi syy terveyskeskusten lääkäripulaan on yhteiskunnan maantieteellinen rakenne. Se vain on niin, että akateemisesti koulutettuja on vaikea saada asettumaan maaseudulle. Tämä koskee monia muitakin ammattiryhmiä, esimerkiksi hammaslääkäreitä, pappeja ja opettajia", Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoi.
"Lääkärit kokevat myös menettäneensä työnsä hallinnan. Kun he eivät voi tehdä omaa työtään niin kuin itse haluaisivat, seurauksena on työuupumusta, ja terveyskeskuslääkärin työn arvostus laskee."
Kokeneita terveyskeskuslääkäreitä on viime vuosina hakeutunut runsaasti muille aloille, muun muassa työterveyshuoltoon. "Uusi lääkäri ei voi millään heti saavuttaa kokeneen ammattilaisen tasoa", Pälve totesi.
Nuorten lääkäreiden pakottaminen terveyskeskuspalveluun ei Heikki Pälven mukaan ratkaise ongelmia. "Pakottamisen seurauksena töihin saadaan vain käypäläisiä. On etsittävä ennakkoluulottomasti uusia, toimivia malleja ja kehitettävä lääkäreiden työskentelyolosuhteita."
Lain mukaan kunnan on järjestettävä asukkailleen perusterveydenhuolto. Noin 250 lääkärivirkaa on paikattu ostopalveluilla. Kun sijaisetkin lasketaan mukaan, kunnat ostavat 400 lääkärin tehtävät yrityksiltä tai yksityisiltä ammatinharjoittajilta.
Kunnat ovat nyt alkaneet ulkoistaa yksittäisten virkojen lisäksi myös terveysasemia. Neljä pientä kuntaa Etelä-Suomessa on jo ulkoistanut koko terveyskeskuksen toiminnan yksityisille yrityksille.