Terveyskeskuksien hoitoonpääsy ja asiakaskeskeisyys paranee sekä lääkäripula poistuu vuoteen 2010 mennessä. Kunniahimoiset tavoitteet on kirjattu peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) käynnistämään Toimiva terveyskeskus -suunnitelmaan, joka julkistettiin tiistaina Helsingissä.
Koko suunnitelman päätarkoitus on parantaa terveyskeskusten toimivuutta nykyisestä. Toimintasuunnitelma sisältää ratkaisumalleja, jotka pureutuvat niin terveyskeskusten käytäntöihin kuin myös hallintoon, johtamiseen ja rakenteisiin. Suunnitelman toteutus voi Risikon mukaan alkaa välittömästi.
"Toimintasuunnitelmaa ei ole sorvattu ministeriön poterossa, vaan yhdessä ammattijärjestöjen ja sidosryhmien kanssa", Risikko toteaa.
Työ- ja vastuunjako
pantava uusiksi
Terveydenhuollon henkilökunnasta, hoitajista ja lääkäreistä, tulee jatkossakin olemaan pula.
"Ongelma ei selviä, jos terveyskeskuksissa työtä- ja vastuunjakoa ei jatkossa jaeta uudella tavalla", huomauttaa työryhmään kuuluva sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija, ylilääkäri Timo Aronkytö.
Toimintasuunnitelman mukaan hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottoja terveyskeskuksissa lisätään. Ne sopivat esimerkiksi akuuttipotilaiden hoitoon, kroonisten sairauksien kontrollikäynteihin, kuntoutuksen tai toimintakyvyn arviointiin sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden ja nuorten matalan kynnyksen vastaanotoiksi.
Lääkärien ja hoitajien työnjaon uudistamista tuettaisiin palkkauksellisesti paikallista sopimista hyödyntäen.
Erikoislääkärit
terveyskeskuksiin
Suunnitelma tiivistäisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Potilaan ei enää tarvitsisi käydä terveyskeskuksessa hakemassa lähetettä erikoislääkärille vaan erikoislääkärien vastaanotto olisi tarjolla myös terveyskeskuksissa.
Myös tietotekniikan suomia mahdollisuuksia hyödynnetään asiakaspalvelussa. Esimerkkejä tästä ovat puhelin- ja videokonsultaatio, joka on laajasti käytössä jo Pohjois-Suomessa.
Kuntayhtymän terveyskeskusten akuutti- ja päivystyspotilaiden hoito tehostuu, kun otetaan käyttöön pikapoleja eli ilman ajanvarausta toimivia vastaanottoja. Iltapäivystykset järjestetään kuntien yhteisenä toimintona.
Lisärahoitus
tarpeen
Kivijalkana toimiva terveyskeskus -ohjelmalle on Paras-hanke, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), terveyden edistämisen politiikkaohjelma, esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi sekä tulossa oleva sosiaali- ja terveysalan hallintolaki.
Toteutuksen alkuvaihetta tuetaan olemassa olevalla hankerahoituksella, mutta ilman lisärahoitusta se ei Risikon mukaan onnistu.
Mutta ennen varsinaista hihojen käärimistä ylös, perusterveydenhuollon rakenteet pitää Risikon mukaan laittaa kuntoon. Paras-hankkeen ongelmat ovat ministeriön tiedossa.
"Joillakin alueilla on tulossa sekavampi ja vaikeampia hallinnollinen malli, kun se on ollut tähän mennessä. Sitä me pyrimme nyt muuttamaan", Risikko lupaa.
Risikon mukaan pelkkä rakenteiden muuttaminen perusterveydenhuollossa ei riitä, myös toiminnan on muututtava.
"Terveydenhuolto ei ole mikään yksittäinen meteoriitti tuolla taivaalla, vaan sen pitää olla linkittyneenä kouluun ja sosiaalipuolelle. Tarvitaan entistä parempaan yhteistyötä, jotta perusterveydenhuolto saataisiin toimimaan. "