Lääkäreitä on koko ajan enemmän, mutta terveyskeskuksiin lääkäreitä ei hakeudu. Suomen Lääkäriliiton tiistaina julkistaman selvityksen mukaan terveyskeskusten lääkärivaje on edelleen kasvussa. Kun viime vuonna vajaus oli 9,3 prosenttia, laillistetun lääkärin viroista tai toimista oli syyskuussa hoitamatta 11,3 prosenttia. Kaksi vuotta sitten prosentti oli vajaat seitsemän.
Surkein tilanne on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta peräti kolmannes, 31,6 prosenttia. Viime vuonna luku oli 23,6. Silloinkin Keski-Pohjanmaa oli lääkäripulasta pahimmin kärsivä seutu.
Lääkäripulaa on perinteisesti ollut Pohjanmaalla. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella oli yhteensä sata virkaa vailla lääkäriä. Suurta vajaus on myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Yli 20 prosentin vaje on Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa. Merkittäviä ongelmia terveyskeskuslääkärien saannissa oli myös Kainuussa, jossa vajaus oli hieman alle 20 prosenttia.
Maamme terveyskeskuksissa oli syyskuussa hoidettuna 3 004 virkaa tai tointa. Ilman lääkäriä oli kaikkiaan 381 virkaa tai tointa.
Terveyskeskuksissa virassa työskentelevien lääkärien määrä on vuodessa vähentynyt noin 40:llä. Työikäisten lääkärien kokonaismäärä on kuitenkin vuodessa kasvanut noin 220:lla.
Syy lääkäripulaan ei lääkäriliiton mukaan ole lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärissä. Niitä on lisätty 64 prosentilla viidessä vuodessa. Tänä vuonna paikan sai 50 opiskelijaa viimevuotista enemmän. Syksyllä opinnot aloitti noin 600 opiskelijaa.
Pienet ongelmallisia
Selvityksessä todetaan julkisen alan lääkäripula monisyiseksi ongelmaksi. Vaikeus saada lääkäreitä koskee usein pieniä terveyskeskuksia, joissa työsidonnaisuus kasvaa kohtuuttoman suureksi.
Jos terveyskeskus jo valmiiksi kärsii vajeesta, on sen vaikea saada palkatuksi lääkäreitä suuren työtaakan alle. Tämä aiheuttaa kierteen, joka lisää siellä jo työskentelevien halukkuutta lähteä pois. Virkojen täyttöaste on selvästi parempi terveyskeskuksissa, joissa on omalääkärijärjestelmä.
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sakari Telimaa toteaa pienet terveyskeskukset ongelmaksi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. "Aiempia kuntayhtymiä on mennyt hajalle ja on muodostunut monta jopa alle tuhannen asukkaan terveyskeskusta. Niissä on vähän virkoja ja paljon päivystystä."
"Ajatuksena on vuoden sisällä Oysin tavoin synnyttää maakuntapäivystys, joka keskitetään Kokkolaan." Tällä kohennettaisiin Telimaan mukaan myös terveyskeskuslääkärien työoloja.
Sairaanhoitopiirin terveyskeskukset on Telimaan mukaan tarkoitus linkittää keskussairaalaan kuvallisesti ja sähköisiksi konsultaatiomahdollisuuksiksi. "Monesti nuorelle ja kokemattomalle lääkärille tulee yksinäisyys. Linkityksellä saadaan yhteys keskussairaalaan helposti."
Telimaa on miettinyt myös kummilääkärijärjestelmää, jossa jokaiselle kunnalle tulisi erikoislääkäreitä, jotka olisivat isähahmoina nuoremmille.
Lisäksi on valtakunnallisia suunnitelmia, joiden mukaan avohoidossa mentäisiin terveyskeskuksissa takaisin isompiin kokonaisuuksiin, joissa yhteistyö toimisi paremmin.