Pohjois-Pohjanmaan kuntien johtavilla lääkäreillä riittää ymmärrystä sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskisen väitteille Oysin turhista potilaista.
Kuusamon ylilääkäri Niilo Keränen allekirjoittaa väitteen täysin.
"Varmasti Oysissa on potilaita, joita pystyttäisiin hoitamaan kuntien terveyskeskuksissa. Tietysti on huomattava, että terveyskeskusten hoitotasossa on kuntakohtaisia eroja."
Keränen epäilee, että Kuusamosta päätyy Oysiin potilaita, jotka voitaisiin hoitaa oman väen voimin. Turhien lähetteiden syyksi hän mainitsee lääkäripulan vuoksi taloon pestattavat keikkalääkärit.
"Meillä on paljon nuoria lääkäreitä, jotka viipyvät vain kuukauden tai pari. Siinä ajassa heitä ei ehditä kouluttaa siihen, mitä osaamista meillä on omassa talossa", Keränen pahoittelee.
Lääkäripula näkyy myös vastaanottoaikojen vähyytenä. Jos potilaalle ei pystytä antamaan uutta aikaa, on kiireelliset potilaat lähetettävä Oysiin.
Leskisen kommentit saavat ymmärrystä myös Raahen aluesairaalasta.
Potilaat pitäisi hoitaa oikeassa paikassa, eli mahdollisimman lähellä kotikuntaa ja järkevillä resursseilla.
"Ei suonikohjujen leikkaamiseen tarvita huippukirurgia, vaan hoidamme mielellämme potilaat itse", Raahen sairaalan johtava lääkäri Jari Tuunanen sanoo.
Raahessa lääkäritilanne on hyvä ja Tuunanen arveleekin, ettei Raahesta turhia lähetteitä lähde. Oysin potilaiden siirtäminen kotikuntiinsa ei Tuunasta hirvitä.
"Varmasti ongelma on suurempi kunnissa, joissa on pelkästään terveyskeskustason palveluita."
Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan kuntien muodostamassa terveyspiiri Helmessä ongelmaksi koetaan illat ja viikonloput, jolloin kunnilla ei ole lääkäripäivystystä.
"Joudumme lähettämään potilaita Oysiin etenkin loppuviikosta, sillä meillä ei ole lääkäri- eikä laboratoriopalveluja viikonloppuisin. Joukossa on niitäkin, jotka voitaisiin hoitaa terveyskeskuksessa arkipäivinä", johtava ylilääkäri Pauliina Sarajärvi toteaa.
Sarajärvi myöntää, että usein potilaiden hoitoon ei tarvittaisi Oysin kaltaista suurlaitosta, mutta Oulun lähikunnista ei aluesairaaloita löydy.
Myös Kempeleen terveyskeskuksen johtava lääkäri Jouko Koskela kokee aluesairaalan puuttumisen ongelmalliseksi.
Koskela muistuttaa myös, etteivät kaikki Oysin lähetteet tule terveyskeskuksista.
"Reilu puolet lähetteistä tulee terveyskeskuksista, loput taas työterveyshuollon tai yksityisten lääkärien kautta", Koskela sanoo.
Koskela korostaakin hoidon oikean ajoituksen merkitystä. Oysin erikoislääkärille osoitettu lähete voi katkaista potilaan pitkään jatkuneen epävarmuuskierteen.
"Lähetteitä ei pitäisi laittaa turhaan, muttei myöskään miettiä liian pitkään. Ajoissa tehty hoito tarkoittaa ettei sairaus kroonistu, ja siinä kunta säästää ja potilas hyötyy", Koskela sanoo.