Terveyskeskusten lääkäritilanne on koko maassa menossa parempaan suuntaan. Viime lokakuussa tehdyn selvityksen mukaan terveyskeskusten lääkäriviroista oli täyttämättä kahdeksan ja puoli prosenttia. Edellisvuonna vajetta oli koko maassa vielä kymmenen prosentin verran.
Lääkäripulasta kärsivät edelleen eniten pienet terveyskeskukset, mutta tilanne voi vaihdella jopa kunnittain saman sairaanhoitopiirin sisällä täydestä miehityksestä hälyttävään lääkäripulaan.
Virkoja on terveyskeskuksissa pystytty jonkin verran täyttämään ostamalla lääkäripalveluita yrityksiltä ja yksityisiltä ammatinharjoittajilta.
Lapilla huonoin asema
Heikoimmassa lääkäritilanteessa olevassa Lapin sairaanhoitopiirissä yli kaksikymmentä prosenttia lääkäriviroista oli viime vuonna täyttämättä. Johtajaylilääkäri Eva Salomaan mukaan lääkäripula on silti helpottumassa.
Huonoimmin asiat ovat Pelkosenniemellä, jonne lääkäriä ole saatu enää pitkään aikaan. Heikko tilanne on Inarissa, Savukoskella ja Posiolla, mutta Kittilä, Ranua, Kemijärvi ja Rovaniemen maalaiskunta pärjäävät hyvin.
Pohjois-Pohjanmaalla täyttämättömien virkojen määrä on vain hieman koko maan keskiarvoa huonompi.
"Lääkärivaje paranee varmasti, kunhan opiskelijoita alkaa valmistua lisätyistä koulutusmääristä. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa kasvava lääkärimäärä alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua", Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen arvelee.
Vaihteluun monia syitä
Lääkärien määrän vaihteluun ja vaihtuvuuteen kunnissa ei ole olemassa yhtä syytä. Tilanteen vaihtelevuus johtuu muun muassa siitä, että nuoret eurolääkärit saattavat tehdä pienissä terveyskeskuksissa vain pakollisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja lähteä sitten suurempiin sairaaloihin sekä erikoistumaan.
Alueellista vaihtelevuutta arvellaan olevan myös siksi, että eri yliopistojen lääketieteen tiedekunnat painottavat suuntautumista eri tavoin.
Terveyskeskustyöhön suuntautumista painotetaan ja kannustetaan eniten Tampereella ja Kuopiossa, joiden ympäristössä lääkäripula on vähäistä. Myös Oulussa suuntaa aiotaan korjata terveyskeskusläheisemmäksi.
Niin tutkijoiden, sairaanhoidon johtajien kuin lääkäreidenkin mielestä yksi tärkeimmistä tekijöistä uusien työntekijöiden saamisessa on se, millaisen kuvan sairaala tai terveyskeskus itsestään työpaikkana antaa.
Joustavuus, hyvä työnohjaus ja kiitettävä työpaikkahenki tekevät syrjäisenkin kunnan terveyskeskuksen maineelle hyvää. Nuutisen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä esimerkiksi Taivalkoskella on tällä tavoin onnistuttu saamaan riittävästi lääkäreitä ja sijaisia tarpeeseen.
Houkuttimia etsitään
Uusien lääkärien valmistumista odotellessa keskitytään Lapissa houkuttelemaan terveyskeskuslääkäreitä tarjoamalla mahdollisuutta tieteelliseen tutkimustyöhön ja täydennyskoulutukseen.
Pohjois-Pohjanmaalla taas koetaan helpottaa tulevien lääkäreiden työtä herättelemällä kuntia alueelliseen yhteistyöhön, joka kohentaisi esimerkiksi huonossa kurssissa olevia päivystyksiä. Oulun seudun yli kahdenkymmenen kunnan yhteinen aluepäivystys on Nuutisen mukaan hyvä esimerkki uudistuksen toimivuudesta.
Tutkijat puolestaan pitävät nuorten lääkärien houkuttelemisessa pieniin terveyskeskuksiin tärkeänä tekijänä myös sitä, että puolisoillekin keksittäisiin töitä alueelta.