Lää­kä­rin­palk­kiois­ta lä­hes­puo­let suo­ra­kor­vauk­si­na

KalevaOulu Lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden suorakorvausten määrä on koko ajan kas


Oulu
Lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden suorakorvausten määrä on koko ajan kasvanut. "Kelan Oulun vakuutuspiirissä jo liki puolet lääkärinpalkkioista ja tutkimus- ja hoitokuluista maksetaan suorakorvauksina", sanoo piirin johtaja Eero Virkkunen. Koko maassa määrä on runsas kolmannes.

Suorakorvausmenettelyssä asiakas maksaa vastaanotolla vain omavastuuosuuden, ja hoidon antaja hakee asiakkaan antamalla valtakirjalla korvauksen suoraan Kelasta.

Virkkunen huomauttaa, että yksistään hammaslääkärinpalkkioiden suorakorvauksia maksetaan Oulun piirissä yli 60 prosenttia. "Siihen on osaltaan vaikuttanut se, että hammashuollon laajennuttua kaikkiin ikäluokkiin yhä useammat hammaslääkärit ja hammaslääkäriasemat ovat tehneet valtakirjasopimuksen suorakorvauksesta."

Sopimuskumppaneiden tarkkaa lukumäärää ei Virkkusella ole. "Maaliskuun tilastot osoittavat kuitenkin, että Oulun piirissä Kela maksoi omavastuukorvauksia noin 20 000 kappaletta, mikä on korkea luku."

Sopimusten lukumäärä kasvaa Virkkusen mukaan edelleen, koska väestökin kasvaa ja yksityisen sektorin palveluita tullaan hakemaan kauempaakin. Kunnallisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja Kelan korvaukset eivät kata.

Aivan alullaan on yhden oululaisen lääkäriaseman kanssa meneillään kokeilu, jossa paperimateriaalin ohella korvaukset kulkevat atk-järjestelmässä. "Tarkoituksena on atk-pohjaisen siirtomenettelyn laajentaminen, koska siitä hyötyvät kaikki osapuolet, niin yksittäinen ihminen, palvelun tuottaja kuin Kela", Virkkunen sanoo.

Valmiuksia atk-järjestelmän käyttöön ottoon viritellään laajemmaltikin kokemusten karttuessa. Virkkunen uumoilee, että jo vuoden kuluessa atk-järjestelmä on monen terveyspalvelujen tuottajan hallinnassa.

Lääkekorvauksista jo yli 90 prosenttia maksetaan suoraan apteekissa. Etuuspäällikkö PirkkoSihvonen Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosastolta toteaa Sosiaalivakuutus-lehdessä (2/03), että myös muiden sairaanhoidon korvausten osalta Kelan tavoitteena on saada suorakorvausmenettelystä pääasiallisin korvausten maksumuoto.

Sosiaalivakuutus-lehdessä haastatellun Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hannu Luotolan mukaan sekä terveyspalvelujen tuottajat että erityisesti heidän asiakkaansa ovat olleet tyytyväisiä valtakirjasopimusmenettelyyn, mutta kehittämisen varaa on. Jotkut palveluntuottajat ovat joutuneet odottamaan Kela-korvauksia liian kauan, ja lisäksi monet palvelujen tuottajat pitävät Kelan maksamaa käsittelykorvausta työstä liian pienenä.

Oulun piirissä ei Eero Virkkusen tietojen mukaan napinaa ole kuulunut. Hän otaksuu, että kyse on nimenomaan atk-järjestelmästä. Siinä Kelan työmäärästä osa siirtyy palvelun tuottajalle, jolle maksettavan käsittelykorvauksen tulee olla kohdallaan.

"Korvauksen maksaa Kela, eikä sitä nyhdetä asiakkaan pussista. Mutta lopullinen maksaja tässäkin tapauksessa on tietysti yhteiskunta, joka kustantaa meidän toimintamme."

Suorakorvauksen käyttäminen on mahdollista, kun yksityisten terveyspalvelujen tuottaja on solminut Kelan kanssa vapaaehtoisen valtakirjasopimuksen. Vuoden 2003 alussa valtakirjasopimuksia oli voimassa koko maassa yli 2 700. Jos palvelujen tuottajalla ei ole sopimusta Kelan toimiston kanssa, asiakkaan on itse haettava korvaus Kelalta.

Lääkekorvauksissa on vuodesta 1970 lähtien ollut voimassa suorakorvausmenettely Kelan ja apteekkien välillä. Suorakorvausmenettelystä on sovittu kuljetuspalvelujen tuottajien etujärjestöjen kanssa 1997, Suomen Hammaslääkäriliiton ja Erikoishammasteknikkoliiton kanssa 1998 sekä Suomen Lääkäriliiton, Lääkärikeskusten yhdistyksen, Suomen Sairaanhoitajaliiton sekä Suomen Fysioterapeuttiliiton ja Suomen Fysioterapeuttiyrittäjät FYSI ry:n kanssa 1999.

Ilmoita asiavirheestä