Lääkäreiden yötyöstä on selvää haittaa sekä potilaalle että lääkärille itselleen. Erikoislääkärit haluaisivatkin vähentää yöaikaista sairaanhoitoa niin paljon kuin mahdollista. Näin saataisiin hoidon taso paremmaksi ja kustannukset pienemmiksi. Samalla myös terveydenhuollon henkilöstö jaksaisi ammatissaan paremmin. Kiireellistä hoitoa varten päivystyksen tulee kuitenkin toimia tehokkaasti.
Yöaikaiseen työhön liittyy paljon valvomista, mikä aiheuttaa potilaille enemmän haittatapahtumia kuin vastaava hoito päiväaikana. Se ei riipu siitä, onko hoitoa toteuttava lääkäri nuori vai varttunut, erikoistumassa oleva vai jo pitkälle erikoistunut spesialisti. Hoidon taso heikkenee yhtä lailla poliklinikoilla, vuodeosastoilla, teho-osastoilla että leikkaussaleissa.
Sairaaloissa olisikin pohdittava, mitä on välttämätöntä tehdä yöllä ja mitä voidaan yhtä hyvin siirtää päiväajalle, katsoo Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Olli Meretoja. Tarvitaan myös selkeät ohjeet siitä, miten eri toimenpiteet ja hoitokäytännöt tulee ajoittaa. Potilaita olisi myös opastettava, että vastaanotolle ei pidä tulla yöllä, jos vaiva voidaan yhtä hyvin hoitaa päivällä.
Suomessa lääkärit tekevät paljon yötyötä, vaikka siihen liittyy päivätyötä enemmän toimintavirheitä ja suorituskyvyn heikkenemistä. Näitä haittoja ei pystytä poistamaan vuorotyöllä tai yötyötä rytmittämällä.
Merkittävä yötyöhön liittyvä haitta on myös henkilökunnan terveysriskien lisääntyminen. Henkilökunnan riski sairastua rintasyöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, aineenvaihduntasairauksiin ja lisääntymisterveyden häiriöihin on selvästi suurempi yötyötä kuin vain päivätyötä tekevillä. Myös tapaturma- ja onnettomuusriski kasvaa yötyön aikana ja sen jälkeen.