Lääkärin viran hoito ja yksityinen ammatinharjoittaminen eivät sovi saman katon alle terveyskeskuksissa, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies Jorma Back. Keskeisimpänä ongelmana on työsopimuslainsäädäntö. Käytännön ongelmat liittyvät mm. vastuuseen potilasvahingoista sekä tilojen ja laitteiden vuokraan ja avustavan henkilökunnan palkkaukseen.
Ammatinharjoittajayrittäjänä lääkäri toimisi osan työajastaan virassa palvelusuhteessa kuntaan. Osan ajastaan hän olisi yksityisenä ammatinharjoittajana samoissa tiloissa ja samoin välinein terveyskeskuksen henkilökunnan avustamana.
Työsopimuslain tulkinnan mukaan kunnan palveluksessa oleva ei voi toimia osaa ajastaan yksityisenä ammatinharjoittajana, vaan hänen katsotaan olevan palvelusuhteessa kuntaan tältäkin osin, toteaa Back. Hänen mukaansa myös ns. Norjan malli, jossa lääkäri työskentelisi kokopäiväisesti ammatinharjoittajayrittäjänä, on vaikea toteuttaa. Siinäkin kysymys on palvelusuhteesta, jossa kunnalla on täysi vastuu mm. sosiaaliturvasta ja verotuksesta. Myöskään vastuu potilaista tai sattuvista vahingoista ei siirry yrittäjälle.
Kela ei myöskään maksa korvausta lääkärin tutkimuksesta tai hoidosta, jos lääkäri toimii julkisen terveydenhuollon tiloissa. Back ei usko, että vastaanottotoiminnasta tulisi kovinkaan kannattavaa, elleivät potilaat saisi maksuistaan sairausvakuutuskorvausta.
Useita malleja kokeiltavana
Selvitysmies ei ehdotakaan mitään uusien mallien kokeilemista, sillä yrittäjyyden suomia mahdollisuuksia käytetään jo laajasti. Julkinen terveydenhuolto ostaa jo nyt yhä enemmän palveluita yksityisiltä. Varsinkin yö- ja viikonloppupäivystykset ovat siirtymässä yhä enemmän yksityisille yrityksille. Eri puolilla maata on vireillä myös monenlaisia kilpailuttamiseen, ostamiseen ja ulkoistamiseen liittyviä kokeiluja.
Back esittääkin selvitettäväksi mm. Tampereella, Parkanossa, Lahdessa, Pirkkalassa ja Espoossa kehiteltyjen ja kokeiltujen mallien toimivuutta laajempaankin käyttöön.