Helsinki Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ennustaa, että lääkäreille sälytetty ilmoitusvelvollisuus potilaan ajokyvyn heikkenemisestä aiheuttaa eniten ongelmia päihteiden väärinkäyttäjien sekä dementiaa ja muita neurologisia sairauksia potevien ajokyvyn arvioinnissa.
Keskiviikkona voimaan tuleva laki velvoittaa lääkärin raportoimaan potilaan ajotaidossa havaitsemistaan muutoksista ajokorttiviranomaiselle.
"Liikenteessä on tänä päivänä ainakin 20 000 autonkuljettajaa, joiden ei pitäisi ajaa autoa. Tästä meillä on objektiivista näyttöä. Tarkkoja lukuja heikentyneestä ajokyvystä ei tiedä vielä kukaan", kertoo neurologian dosentti, liikennelääketieteen erikoislääkäri Markku Partinen.
Suomessa on yleisiä teitä noin 80 000 kilometriä. Jokaista neljää kilometriä kohden on yksi kuljettaja, jonka ei pitäisi ajaa autoa.
"Lääkäri ei päätä ajokortin peruuttamisesta, vaan arvioi henkilön ajokyvyn ja antaa lausunnon. Ratkaisun tekee poliisi. Kysymyksessä on hallintopäätös, josta voi valittaa hallinto-oikeuteen", esittelijäneuvos Arja Myllynpää TEO:sta kertoo.
Tilanne Suomessa on lain voimaan tullessa sekava, eikä vastuun rajoja ole tarkasti määritelty. Markku Partisen mukaan Pohjois-Suomessa ongelmia lisää se, ettei alueella ole riittävästi neurologeja ja muita erikoislääkäreitä, jotka epäselvissä tilanteissa voivat pätevästi arvioida potilaan ajokyvyn ja antaa siitä lausunnon viranomaisille.
"Ouluun, Kajaaniin, Jyväskylään ja mahdollisesti myös Rovaniemelle tarvitaan lähivuosina ajokyvyn arviointiin erikoistunut keskus, jossa on tarvittavat tutkimuslaitteet ja koulutettu henkilökunta. Ammattiautoilijoiden laajaan testaukseen riittänee yksi valtakunnallinen keskus, koska näitä kuljettajia, jotka käyvät läpi raskaan tutkimuspatteriston, on vain 100-200 vuodessa."
Rajoitettu ajolupa
halutaan palauttaa
Markku Partinen ennustaa, että Suomeen tulee lähivuosina erilaisia ajokortteja, joissa henkilön ajolupaa voidaan rajoittaa hänen oireittensa mukaan.
"Nimismiehet ovat jo kyselleet rajoitettua ajokorttia, jolla vanhus voisi maaseudulla ajaa omaa pikkutietä pitkin ja maantien yli lähikauppaan ostamaan ruokaa sen sijaan, että kunnan ruokapalvelu tuo sitä taksilla kerran viikossa kymmenien kilometrien päästä", Partinen toteaa.
Näkövammaisen ajokortissa voitaisiin kieltää ajaminen esimerkiksi öisin ja sateella.
Ajokyvyn arvioinnissa ongelmallisen ryhmän muodostavat ADHD-oireista kärsivät mopoikäiset nuoret ja ajokortti-ikäiset aikuiset, joilla on tarkkaavaisuushäiriöitä ja heikentynyttä impulssikontrollia. Nuorilla kaahareilla voi olla myös liikenneturvallisuusriskiä lisäävä lääkehoito.
Markku Partisen mukaan amfetamiinin ja muiden piristeiden käyttö on Suomessa lisääntynyt. Pieni annos voi jopa parantaa ajokykyä, mutta annosten suurentuessa kasvaa likennettä vaarantavien hallusinaatioiden riski.
Rattijuopumuksen promillerajojen laskeminen ei Partisen mukaan paranna liikenneturvallisuutta. "Valvominen ja 0,1 promillen humala on huomattavasti vaarallisempi yhdistelmä kuin 0,5 promillen humala. Yksi olutpullo pitkän valvomisen jälkeen voi merkittävästi heikentää ajokykyä."
Dementikko ei itse
tiedosta ajokykyään
Ylilääkäri Jaana Mäkelä TEO:sta ennustaa, että potilaan lievätkin dementiaoireet voivat aiheuttaa vaikeita tilanteita lääkäreiden vastaanotoilla.
"Henkilö voi pitää omaa ajokykyään riittävänä ja ajatella olevansa hyvä kuljettaja. Jos kysymyksessä on ammattiautoilija, lievätkin oireet johtavat ajokieltoon ja tarkkoihin testauksiin ja selvityksiin."
Dementiassa on tavallista, että ihminen itse ei tiedosta alentunutta ajokykyään. Alkavassa dementiassa ratkaisu ajokyvystä tehdään Jaana Mäkelän mukaan yksilöllisesti.
Oulun lääninlääkäri Aira Uusimäki kertoo, että lääkäreitä on koulutettu ajokyvyn arviointiin, ja lisää koulutusta on tulossa lokakuussa. Lääkärit pelkäävät muun muassa sitä, että ajokykyään epäröivät potilaat eivät uskalla tulla vastaanotolle hoidattamaan tavallisia vaivojaan.
"Kun väestö ikääntyy, autoilijatkin ikääntyvät. Liikenneturvallisuudessa on kohentamista, mutta potilaan ja lääkärin välinen suhde on kuitenkin hyvin luottamuksellinen. On todella paha asia, jos potilas joutuu miettimään, uskaltaako hän mennä vastaanotolle. Potilaan pitäisi pystyä tulemaan lääkäriin koska tahansa ja minkä vaivan vuoksi hyvänsä pelkäämättä, mitä hän voi menettää. Lääkäriin pitää voida luottaa sodassakin", Aira Uusimäki pohtii.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen on toistaiseksi tullut hyvin vähän kyselyjä uudesta ilmoituskäytännöstä, joka ei ole ainutlaatuinen maailmassa.
Esittelijäneuvos Arja Myllynpään mukaan se on voimassa muun muassa Ruotsissa,Norjassa ja Tanskassa, joskin Ruotsissa ilmoitus ajokyvyn heikkenemisestä tehdään lääninhallitukselle eikä ajokorttiviranomaiselle, kuten Suomessa.
Ilmoitusvelvollisuus on myös muutamissa EU-maissa sekä Kanadassa ja joissakin USA:n osavaltioissa.