Rintalastan takana polttaa ja korventaa. Karvas maku nousee suuhun. Närästysoireet ovat suurelle osalle tuttuja, sillä joka viides suomalainen kärsii närästyksestä viikoittain. Suomalaisten ylipainon kasvaessa refluksitauti eli lääkärin hoitoa vaativat närästysoireet yleistyvät, uskoo vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta (Oys).
-- Ylipaino lisää selvästi refluksitautia ja siihen liittyviä oireita. Närästys on nimenomaan länsimaiden sairaus, kertoo Heikkinen. Heikkisen mukaan viikoittain närästyksestä kärsivilläkin voi olla jo kyse sairauden oireista.
Refluksitauti todetaan mahalaukun tähystyksessä. Tauti johtuu niin sanotusta refluksista eli siitä, että ruokatorven alasulkijalihas ei toimi normaalisti. Tällöin mahahapot pääsevät nousemaan ruokatorveen ja aiheuttavat ruokatorven limakalvolle ärsytystä ja usein myös tulehdusta. Ylävatsan kipu- ja närästelyvaivat ovat yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Närästystä hoidetaan ensisijaisesti elämäntapojen muutoksella ja käsikauppalääkkeillä tai lääkekuureilla.
-- Lääkärille asti hakeutuvien oireet ovat kuitenkin usein hankalia, ja niitä joudutaan hoitamaan joko reseptilääkkeillä tai leikkaushoidolla, sanoo Heikkinen.
Närästysleikkaukset lisääntyneet
Suurin osa närästyspotilaista saa lääkkeistä avun ja vain pieni osa potilaista leikataan. Närästysleikkaukset ovat kuitenkin lisääntyneet 1990-luvulta lähtien, kun tähystysleikkaukset yleistyivät. Toissavuonna leikattiin jo reilut 1 300 potilasta, kun 1990-luvun alussa leikattavia potilaita oli alle viisi sataa.
-- Tyypillinen leikkauspotilas on sellainen, joka syö happolääkkeitä mutta jolla siitä huolimatta on ikäviä oireita, esimerkiksi voimasta nesteen nousua ruokatorveen ja nieluun. Leikkaus voi olla myös lääkehoidon vaihtoehto, jos potilas ei pärjää ilman lääkkeitä eikä hän halua syödä niitä koko ajan, kertoo Heikkinen.
Heikkisen mukaan lääkkeiden teho voi myös heiketä pitkällä aikavälillä.
Oysissa leikataan vuosittain vajaat 100 potilasta, joista enemmistö on miehiä. Leikkausjonoja on saatu purettua, ja nyt leikkaukseen pääsee hoitotakuun vaatimassa ajassa.
-- Yli 90 prosenttia potilaista saa leikkauksesta lopullisen avun, toteaa Heikkinen.