Lääkäriajan saatavuus on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille tärkein syy vaihtaa palveluntuottajaa, ilmenee sote-uudistuksen valinnanvapauteen liittyvistä kokeiluista. Toiseksi tärkein syy on terveysaseman hyvä sijainti.
Hyvä hoidon laatu on perusteluissa vasta kolmantena. Tämä viittaa siihen, että asiakkaat eivät ole hallituksen visioiden mukaisesti kilpailuttaneet palveluntarjoajia ensisijaisesti laatuperustein.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan jo palvelun laadun määrittäminen on vaikeaa.
- Emme voi edellyttääkään kaikilta sellaisia kansalaistaitoja, että he osaisivat arvioida laatua, Saarikko sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Suurin syy pysyä julkisen terveysaseman asiakkaana on puolestaan aseman sijainti.
Sote-palveluiden valinnanvapautta on testattu palvelusetelikokeiluissa eri puolilla maata viime vuoden keväästä lähtien. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten valinnanvapaus toimii perustason sote-palveluissa.
Moniongelmaisuus yllätti yksityiset
Ministeriön väliraportissa tarkasteltiin sote-keskusten kokeiluja Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Uudellamaalla, Tampereella, Ylä-Savossa ja Päijät-Hämeessä.
Kokeilualueilla asuu runsaat puoli miljoonaa ihmistä, joista vain alle kuusi prosenttia oli syyskuun loppuun mennessä valinnut perustason palvelujen tuottajaksi yksityisen sote-keskuksen.
Pääosin asiakkaat vaikuttavat olleen tyytyväisiä saamaansa palveluun, ja uudelleenvaihtoja tehtiin vain vähän. Asiakaskäyntien määrä oli suurin heti vaihdon jälkeen, mutta tasaantui myöhemmin.
- Pienille yrityksille koitui paljon kustannuksia aluksi, mutta kannattavuus kasvoi myöhemmin, kertoi ministeriön hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki.
Yksityiset palveluntuottajat ovat pitäneet kokeilujen taloudellista kannattavuutta toistaiseksi heikkona.
STM:n ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan kokeilun perusteella yksityisten palveluntuottajien pitäisi pystyä kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen pelkkien suoritteiden sijaan.
- Osa palveluntuottajista oli aika yllättyneitä siitä, kuinka moniongelmaisia asiakkaat ovat.
Julkisen puolen pitää hänen mukaansa pohtia vielä muun muassa päällekkäistä työtä ja miettiä aukioloaikojaan.
Lähetteiden määrä ei lisääntynyt
Vaihtajista lähes puolet oli aiemmin ollut työterveyshuollon tai yksityisten terveyskeskusten asiakkaita, mikä uhkaa tuoda valtiolle lisäkustannuksia.
Kokeilun aikana erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä ei kasvanut suhteessa lääkärikäynteihin, vaikka tätä oli pelätty. Toisaalta lähetteitä kirjoitetaan eniten iäkkäille ihmisille, jotka eivät olleet kovin innokkaita vaihtamaan palveluntarjoajaa. Tämän vuoksi tulos ei välttämättä ole luotettava.