Vuoden 2001 lääkärilakko vaikutti merkittävästi terveyspalveluiden tarjontaan toissavuonna. Lakkojaksojen aikana joidenkin alojen leikkaukset saattoivat vähentyä jopa 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Aiempaa useammin potilaat tulivat hoitoon päivystyspotilaina ja normaalin ajanvarauksen kautta hoitoon tohdittiin pyrkiä harvemmin.
Terveyskeskuksissa lähetteitä ehkä annettiinkin tavallista nihkeämmin, kun jonojen pituus tiedettiin ennalta, arvelee ylilääkäri Hannu Rintanen Stakesista.
Lakon aikana hoitoon tulleet joutuivat kuitenkin odottamaan tarvitsemaansa toimenpidettä keskimääräistä lyhyemmän ajan. Jonossa olleista potilaista poimittiin ilmeisesti kaikkein kiireellisimmin hoidon tarpeessa olevia.
Toisaalta lääkärit saattoivat myös jouduttaa joidenkin potilaidensa hoitoon pääsyä, jos havaitsivat potilaan kunnon alkaneen huonontua.
Silmäleikkaukset vähentyivät eniten
Stakesin maanantaina julkistaman sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan mukaan hoitojaksot vähenivät vuonna 2001 lähes kaikilla erikoissairaanhoidon erikoisaloilla, paitsi syöpätaudeissa, neurologiassa ja keuhkotaudeissa.
Eniten vähenivät silmä-, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä neurokirurgian hoitojaksot. Lukumääräisesti vähenivät eniten silmäleikkaukset, joita tehtiin noin 12 000 edellisvuotta vähemmän.
Lääkärilakon merkittävä vaikutus näkyy Rintasen mukaan kuitenkin vasta silloin, kun hoitojaksoja katsotaan kuukausittain. Hoitojaksot vähenivät lähes yksinomaan lakkokuukausien aikana.
Eniten lakko vaikutti yliopistollisissa keskussairaaloissa, missä hoitojaksoja oli noin 18 500 eli viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Hoitojaksot vähenivät lakkokuukausina saman verran kuin koko vuonna yhteensä.
Nukutuslääkäreiden lakkoilu vaikutti hoitojaksoihin yhtä merkittävästi kuin kirurgien lakko. Nämä ryhmät olivat lakossa eri viikkoina. Röntgenlääkäreiden lakkoilu sen sijaan vaikutti paljon vähemmän leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin.
Niissä sairaaloissa, joissa kaikki lääkärit palasivat aina välillä muutamaksi viikoksi töihin, paiskittiin väliviikkoina töitä normaaliakin enemmän. Näin pyrittiin urakoimaan pois lakon aikana leikkaamatta jääneitä potilaita, arvelee Rintanen.
Yksityispuolella vilkkaampaa
Yksityissairaaloissa lääkärilakko puolestaan lisäsi töitä.
Hoitojaksot lisääntyivät siellä kaikkien lakkokuukausien aikana, mutta eniten syksyllä, kun lakko oli jo ohi ja jonoja purettiin. Koko vuonna hoitojaksoja oli yhdeksän prosenttia eli yli 5 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Yksityissairaaloissa tehtiin aiempaa enemmän silmäleikkauksia sekä erilaisia tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia.
Yksityissairaaloissa tehtiin lakon aikana myös monenlaisia pieniä toimenpiteitä, joita normaalisti tehdään etupäässä julkisella puolella.